Il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen nä­kyy jou­lu­kuu­si­bis­nek­ses­sä. Suo­men Jou­lu­kuu­si­tuk­ku Oy:n po­ri­lai­nen yrit­tä­jä Pet­ri Num­mi­jär­vi ot­taa esi­mer­kik­si Sak­san, joka oli en­nen van­haan vah­va jou­lu­kuu­sien kas­vat­ta­ja. Ny­ky­ään kuu­set ei­vät enää me­nes­ty Sak­san kor­keu­del­la yh­tä hy­vin kuin en­nen.

Tois­tai­sek­si suo­ma­lai­sen jou­lu­kuu­sen vah­vin kil­pai­li­ja löy­tyy vain hie­man Suo­mea ete­läm­pää. Num­mi­jär­vi ker­too, et­tä Tans­kas­sa ol­laan jou­lu­kuu­sen­kas­va­tuk­sen tek­nii­kois­sa vuo­si­kym­me­niä Suo­mea edel­lä.

Petri Nummijärvi on aloittanut joulukuusikaupan vaimonsa kanssa jo 90-luvulla. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Petri Nummijärvi on aloittanut joulukuusikaupan vaimonsa kanssa jo 90-luvulla. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Tans­ka­lai­sia tuu­hei­ta ”Aku Ank­ka - kuu­sia” myy­dään Suo­mes­sa­kin. Num­mi­jär­vi on näh­nyt nii­tä myy­tä­vän myös ko­ti­mai­si­na kuu­si­na. Tans­ka­lai­set puut erot­taa sii­tä, et­tä ne ovat kaik­ki kes­ke­nään hy­vin sa­man­lai­sia.

Suo­men jou­lu­kuu­si­tu­kun kas­vat­ta­mat met­sä­kuu­set kas­va­vat Sa­ta­kun­nas­sa. Ne ovat kaik­ki yk­si­löi­tä.

Tänä vuon­na mie­lei­sen­sä kuu­sen voi tul­la it­se va­lit­se­maan suo­raan vil­jel­mäl­tä, sil­lä Ul­vi­laan VT2:n var­teen on avau­tu­nut jou­lu­kuu­sien suo­ra­myyn­ti. Tien var­rel­la si­jait­se­vat kuu­si­vil­je­lyk­set ovat tul­leet sii­hen ikään, et­tä ne saa­vat nyt täyt­tää tar­koi­tuk­sen­sa.

Jou­lu­kuu­sen va­lit­se­mi­nen voi ol­la tun­teel­li­nen het­ki, ja ai­na va­lin­ta ei ole help­po. Num­mi­jär­vel­lä on per­heil­le vink­ki, mi­ten kuu­sen va­lin­ta hoi­tuu hel­poi­ten:

– Kan­nat­taa an­taa las­ten päät­tää. Sil­loin peli on sel­vä.

Aluksi Suomen Joulukuusitukun kuuset kasvoivat osana metsää, mutta joitain vuosia sitten niitä alettiin kasvattamaan myös pelloilla. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Aluksi Suomen Joulukuusitukun kuuset kasvoivat osana metsää, mutta joitain vuosia sitten niitä alettiin kasvattamaan myös pelloilla. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Suo­men jou­lu­kuu­si­tuk­ku Oy myy vuo­sit­tain tu­han­sia jou­lu­kuu­sia. Sa­ta­kun­nas­sa kas­va­te­tut kuu­set läh­te­vät tuk­ku­liik­kei­siin ym­pä­ri maa­ta.

Num­mi­jär­vi pai­not­taa ko­ti­mais­ten kuus­ten eko­lo­gi­suut­ta. Hän ker­too, et­tä kes­ki­mää­rin yk­si kuu­si si­too kas­va­es­saan noin 10 ki­loa hiil­tä.

– Suun­nil­leen sen ver­ran, kuin ajai­si au­tol­la 50-100 ki­lo­met­riä.

Eko­lo­gi­suu­des­ta huo­leh­di­taan myös si­ten, et­tei Suo­men Jou­lu­kuu­si­tu­kun kuu­sia myr­ky­te­tä tai lan­noi­te­ta. Li­säk­si kuu­sien trim­maa­mi­ses­sa käy­te­tään ak­ku­käyt­töi­siä leik­ku­rei­ta. Kun jou­lu­kuu­set kaa­de­taan met­säs­tä, jäl­jel­le jää nor­maa­li met­sä­poh­ja, män­ty­jä ja vä­hän kuu­si­a­kin.

Jou­lu­kuu­sen ka­tet­ta on han­ka­la ar­vi­oi­da, sil­lä yh­den puun kas­va­tus­työ voi kes­tää nel­jä­kin vuot­ta. Kuu­sen­tai­met is­tu­te­taan 1 ½ vuo­den – 3 vuo­den ikäi­si­nä. Myyn­ti-ikäi­siä ne ovat 4-9 vuo­ti­ai­na.

Num­mi­jär­ven mu­kaan jou­lu­kuu­sien kas­vat­ta­mi­ses­sa on kova työ.

– Joku luu­lee, et­tä kuu­si­hom­maa teh­dään viik­ko vuo­des­ta, mut­ta oi­ke­as­ti sitä teh­dään 11 kuu­kaut­ta.

Kuu­sien kas­va­tus­työ on rai­vaa­mis­ta, maan muok­kaa­mis­ta, is­tut­ta­mis­ta, kit­ke­mis­tä, mer­kit­se­mis­tä, leik­kaa­mis­ta, sa­haa­mis­ta, siir­tä­mis­tä, pak­kaa­mis­ta ja niin edel­leen. Kai­ken li­säk­si tai­mis­ta noin 15 pro­sent­tia kuo­lee. Ei­kä jo­kai­ses­ta sel­vin­nees­tä­kään yk­si­lös­tä tule ul­ko­nä­öl­tään jou­lu­kuu­sek­si kel­paa­vaa.

– Hul­luu­des­ta on hyö­tyä täs­sä hom­mas­sa, ja sii­tä, et­tei pel­kää työ­tä.

Petri Nummijärvi kehottaa perheitä antamaan joulukuusen valinnan lasten tehtäväksi. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Petri Nummijärvi kehottaa perheitä antamaan joulukuusen valinnan lasten tehtäväksi. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Kai­kes­ta huo­li­mat­ta Num­mi­jär­vi luon­neh­tii jou­lu­kuu­sien kas­vat­ta­mi­sen ole­van hä­nel­le har­ras­tus, jota teh­dään pää­työn ohel­la. Per­heen­jä­se­net ja tar­vit­ta­es­sa muut­kin li­sä­kä­det tu­le­vat avuk­si kii­rei­sim­pä­nä se­son­ki­na.

Met­sää omis­ta­va Num­mi­jär­vi aloit­ti jou­lu­kuu­si­kau­pan vai­mon­sa kans­sa jo 90-lu­vul­la. Aluk­si kuu­set kas­voi­vat osa­na met­sää, mut­ta joi­tain vuo­sia sit­ten nii­tä alet­tiin kas­vat­ta­maan myös pel­loil­la.

Vuo­sien var­rel­la jou­lu­kuu­si­myyn­ti on kas­va­nut sii­hen ko­ko­luok­kaan, et­tä se on pääs­syt vä­hän yl­lät­tä­mään yrit­tä­jät­kin. Jou­lu­kuu­sil­le, jou­lun kat­seen van­git­si­joil­le riit­tää ai­na ky­syn­tää ja os­ta­jia.

Toi­mit­ta­ja: Pau­lii­na Vil­pak­ka