Syys­kuun alus­sa Ul­vi­laan avau­tu­neen opis­ke­lu­pa­jan ta­ka­na on nai­nen, joka ra­kas­taa opis­ke­lua. Hän on ma­te­ma­tii­kan opet­ta­ja, yrit­tä­jä Mer­ja Kyl­lö­nen.

Kyl­lö­nen on ai­na pi­tä­nyt opis­ke­lus­ta, ja hä­nel­le it­sel­leen se oli lu­ki­on lop­puun as­ti suh­teel­li­sen help­poa. Yli­o­pis­tos­sa eteen tu­li­vat kui­ten­kin uu­det haas­teet. Ma­te­ri­aa­lia oli pal­jon, ja se oli vai­ke­aa. Sil­loin ah­ke­ra opis­ke­li­ja jou­tui opet­te­le­maan uu­sia opis­ke­lu­tai­to­ja.

Kyl­lö­nen poh­tii, et­tä ny­ky­ään jo lu­ki­o­lai­sel­ta­kin vaa­di­taan pal­jon kyp­syyt­tä ja opis­ke­lu­tai­to­ja. Nii­tä ovat esi­mer­kik­si toi­meen ryh­ty­mi­nen, ai­ka­tau­lut­ta­mi­nen ja ky­sy­mi­sen tai­to. Kai­kil­la nuo­ril­la ei näi­tä tai­to­ja kui­ten­kaan vie­lä lu­ki­oi­käi­se­nä­kään ole.

– Opis­ke­lu­pa­jal­la voi saa­da neu­vo­ja opis­ke­lu­tek­nii­kois­sa ja kai­ken­lai­sis­sa opis­ke­lun tai­dois­sa. Esi­mer­kik­si opis­ke­lu­suun­ni­tel­mien te­ke­mi­ses­sä ja ai­ka­tau­lut­ta­mi­ses­sa, jot­ka vä­hen­tä­vät kuor­maa ja stres­siä, Kyl­lö­nen lu­paa.

Vii­mei­set kol­me vuot­ta Kyl­lö­nen on tar­jon­nut ma­te­ma­tii­kan yk­si­tyi­so­pe­tus­ta yri­tyk­sen­sä Opit­ti Oy:n kaut­ta. Aluk­si hän teki myös ko­ti­käyn­te­jä. Moni opis­ke­li­jois­ta ha­lu­si kui­ten­kin mie­luum­min tul­la opis­ke­le­maan Opi­tin ti­loi­hin, sil­lä ko­to­na opis­ke­lua häi­rit­se­vät mo­nen­lai­set är­syk­keet. Osa myös ha­lu­si, et­tä ko­to­na sai­si ol­la vain va­paal­la. Nämä ha­vain­not oli­vat syn­nyt­tä­mäs­sä aja­tus­ta nuor­ten omas­ta opis­ke­lu­pa­jas­ta Ul­vi­laan.

– Jos so­pii it­sen­sä kans­sa, et­tä te­kee läk­syt tääl­lä, niin hom­mat on sit­ten teh­ty, kun läh­tee tuos­ta oves­ta, Kyl­lö­nen sa­noo.

Merja Kyllönen unelmoi, että parin vuoden päästä opiskelupaja olisi rauhallinen ja lämminhenkinen opiskeluympäristö, jolla olisi paljon käyttäjiä. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Puhe nuor­ten pa­hoin­voin­nis­ta en­sin ko­ro­nan ja nyt Eu­roo­pas­sa käy­tä­vän so­dan ai­ka­na on pai­na­nut Kyl­lö­sen miel­tä. Aja­tus sii­tä, mitä hän voi­si teh­dä nuor­ten hy­väk­si, ei jät­tä­nyt rau­haan.

– Ko­ro­na-ai­ka, yk­si­no­lo, re­surs­sien pie­ne­ne­mi­nen, kou­lust­res­si, mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen pit­kät jo­not. Tie­tys­ti osal­la nuo­ris­ta pyyh­kii tosi hy­vin. Mut­ta en­tis­tä isom­pi jouk­ko on myös nii­tä, jot­ka tar­vit­si­si­vat enem­män tu­kea, Kyl­lö­nen to­te­aa.

(Lue: Mikä on Älä jää yk­sin -chat?)

Opit­ti Oy:n muut­ta­es­sa ko­ti­toi­mis­tos­ta ava­ram­piin ti­loi­hin, syn­tyi idea. Kyl­lö­nen päät­ti vuok­ra­ta heti ker­ral­la vä­hän isom­mat ti­lat, ja pääs­tää nuo­ret ti­loi­hin­sa opis­ke­le­maan. Opis­ke­lu­pa­jan pe­rus­ta­mi­nen tun­tui lo­pul­ta hy­vin loo­gi­sel­ta. Jopa niin loo­gi­sel­ta, et­tä Kyl­lö­nen ih­met­te­li, mik­sei sel­lais­ta jo ole ole­mas­sa. Hän oli­si mie­luus­ti kat­so­nut toi­min­nal­le mal­lia jos­tain muus­ta kau­pun­gis­ta, mut­tei löy­tä­nyt mis­tään vas­taa­vaa toi­min­taa.

Sota on vai­kut­ta­nut ma­te­ma­tii­kan yk­si­tyis­tun­tien ky­syn­tään, mut­ta Kyl­lö­nen ha­lu­si ot­taa tie­toi­sen ris­kin. Ul­vi­lan kau­pun­ki tuli ti­la­vuok­ras­sa vas­taan, ja mon­ta muu­ta­kin yh­teis­työ­ku­vi­o­ta on opis­ke­lu­pa­jan ym­pä­ril­le syn­ty­mäs­sä.

Ku­lu­neen kuu­kau­den ai­ka­na Kyl­lö­nen on lä­het­tä­nyt kym­me­niä vies­te­jä ja soit­ta­nut lu­ke­mat­to­mia pu­he­lui­ta vi­ri­tel­len mah­dol­li­sia yh­teis­työ­ku­vi­oi­ta. Kyl­lö­nen ker­too, et­tä vas­taa­not­to on ol­lut iha­nan myön­tei­nen ja tal­koo­lai­sia sekä lah­joit­ta­jia on löy­ty­nyt mo­nes­ta suun­nas­ta yh­dis­tyk­sis­tä yk­si­tyi­sih­mi­siin. Lah­joi­tuk­se­na on saa­tu kai­ken­lais­ta ky­nis­tä ja ku­meis­ta ver­hoi­hin ja huo­ne­kas­vei­hin. Eräs va­paa­eh­toi­nen kävi jopa pe­se­mäs­sä tuo­lien kan­gas­pääl­li­set teks­tii­li­pe­su­ril­la.

(Lue: Nuor­ten työ­hy­vin­voin­ti on hei­ken­ty­nyt pal­ve­lu­a­loil­la)

Nuor­ten opis­ke­lu­a­vuk­si on il­moit­tau­tu­nut jo va­paa­eh­toi­sia kas­va­tus- ja so­si­aa­li­a­lan am­mat­ti­lai­sia sekä opis­ke­li­joi­ta. Kyl­lö­nen ai­koo it­se­kin osal­lis­tua nuor­ten aut­ta­mi­seen ai­na sil­loin, kun hä­nel­lä ei ole ope­tus­ta.

Kyl­lö­nen toi­voo, et­tä yhä use­am­mat op­pi­lai­tok­set myön­täi­si­vät opin­to­pis­tei­tä opis­ke­lu­pa­jan tu­to­ro­pis­ke­li­ja­na toi­mi­mi­ses­ta. Jot­kut ovat niin jo lu­van­neet teh­dä­kin. Tu­to­ro­pis­ke­li­jat saa­vat teh­tä­vään pe­reh­dy­tyk­sen ja osal­lis­tu­mi­ses­taan to­dis­tuk­sen.

– Opis­ke­lu­pa­ja on lois­ta­va paik­ka ko­keil­la esi­mer­kik­si ope­tus­työ­tä, ja hank­kia työ­ko­ke­mus­ta tuu­to­roin­nin, va­paa­eh­tois­työn tai omiin opin­toi­hin kuu­lu­van har­joit­te­lun kaut­ta, Kyl­lö­nen sa­noo.

Par­haim­mil­laan opis­ke­lu­pa­ja voi­si toi­mia alus­ta­na mo­ni­a­lai­sel­le nuo­ri­so­työl­le. Suu­ris­sa toi­mi­ti­lois­sa on eril­li­siä vuok­rat­ta­via työ­huo­nei­ta, jois­sa nuo­ril­le voi­tai­siin tar­jo­ta ma­ta­lan kyn­nyk­sen pal­ve­lui­ta, mak­sut­to­mia tai mak­sul­li­sia.

Kyl­lö­nen unel­moi, et­tä pa­rin vuo­den pääs­tä opis­ke­lu­pa­ja oli­si rau­hal­li­nen ja läm­min­hen­ki­nen opis­ke­lu­ym­pä­ris­tö, jol­la oli­si pal­jon käyt­tä­jiä.

Toi­mit­ta­ja: Pau­lii­na Vil­pak­ka