Porilaisista kuudesluokkalaisista 77 prosenttia uimataitoisia – Tutkimuksen mukaan korona-aika on heikentänyt koululaisten uimataitoa
Kuudesluokkalaisista lapsista enää runsas puolet on uimataitoisia, kertoo tuore uimataitotutkimus. Tutkimuksen toteuttivat Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Jyväskylän yliopisto ja Opetushallitus viime keväänä. Siihen osallistui noin 1 800 kuudesluokkalaista, lähes 70 rehtoria ja noin 70 kuudennen luokan opettajaa eri puolilta Suomea.
Pohjoismaisen uimataitomäärityksen mukaan ihminen on uimataitoinen, jos pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Syksyllä 2022 porilaisista kuudesluokkalaisista tähän pystyi 77 prosenttia.
Sen sijaan kuudesluokkalaisia, jotka eivät osaa uida ollenkaan, tulee uimaopettaja Heidi Forman mukaan vastaan vain yksittäisiä tapauksia.
Kuva: SV arkisto/Pauliina Vilpakka
Tutkimuksen mukaan koronavuodet heikensivät lasten uimataitoa. Opetussuunnitelmaan kirjatut uinnin tavoitteet toteutuivat vaihtelevasti eri kunnissa jo ennen koronapandemiaa, eikä korona-aika helpottanut tilannetta.
Myös Porissa uimahalli oli koronakriisissä jonkin aikaa kiinni, ja sen jälkeen uimaopetukseen palattiin vaiheittain. Forma uskoo, että korona-ajasta on ollut jonkin verran haittaa lasten uimataidolle juuri siitä syystä, että uimaan ei päässyt, eikä koulu-uinteja pystytty järjestämään. Nyt koululaisuinneissa on jo palattu normaaliin päiväjärjestykseen.
Porissa kuudesluokkalaiset käyvät vuoden aikana kolme kertaa koululaisuinnissa. Uimaopetuksessa treenataan oikeaa uintitekniikkaa, ja uidaan sen verran matkaakin, että vähän hengästyttää. Lisäksi uimaopettaja testaa koululaisten uimataidon.
– Kolme kertaa on tietysti aika pieni määrä, mutta tulee siinä kehitysaskeleitakin. Kyllä sillä merkitys on, että uimaopetusta järjestetään.
Tutkimuksen mukaan lapsia innostavat osallistumaan koulujen uintitunneille eniten vapaa-ajalla uimahallissa käyminen ja kaverit. Porissa myös kaupunki tukee nuorten uimataitoa siten, että nuoret pääsevät uimahalliin ilmaiseksi nuorisopassilla.
Korona-aikana uintitunneille osallistumista esti lasten mukaan uintituntien puuttuminen, mutta niiden lisäksi myös epävarmuus omasta kehosta ja epämukavuus riisuutua ja peseytyä muiden edessä. Epämiellyttäviä ja epävarmuuden tunteita kokivat tutkimuksen mukaan etenkin kaikkein heikoimman uimataidon omaavat lapset.
Tutkimuksen mukaan kouluilla on tärkeä rooli erityisesti heikomman uintitaidon omaavien lasten uintitaidon kehittymisessä. Vaikutuksensa on myös lapsen huoltajien ja koulun ulkopuolella järjestettävien uimakoulujen panoksella.
Forman muistuttaa, että rannikkokaupungissa Porissa kun eletään, uimataitoa ei turhaan sanota kansalaistaidoksi. Lisäksi se on turvallisuuskysymys.
– Sillä, että osataan uida, voidaan mahdollisesti välttää hukkumisia. Ja hyvällä uimataidolla voi ehkä jopa pelastaa jonkun toisen hukkumiselta.
Pauliina Vilpakka
Henrietta Nyberg / STT
