Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Ke­hi­tys näyt­tää sii­nä mie­les­sä hy­väl­tä, et­tä yhä enem­män päät­tä­jät ym­mär­tä­vät maa­kun­nal­li­sen yh­teis­työn mer­ki­tyk­sen. Konk­reet­ti­ses­ti se tuli esil­le, kun Tu­run yli­o­pis­to il­moit­ti, et­tä Rau­man OKL on lo­pe­tu­su­han al­la.

Maa­kun­nan päät­tä­jät ryh­tyi­vät yk­sis­sä tuu­min poh­ti­maan, mitä ku­kin voi OKL:n sä­lyt­tä­mi­sen hy­väk­si teh­dä. Rau­ma ja Pori oli­vat yh­tei­sel­lä asi­al­la. Ei­vät vain po­lii­ti­kot, vaan myös elin­kei­no­e­lä­mä ja opet­ta­jien etu­jär­jes­tö OAJ.

Nyt kam­puk­sen säi­ly­mi­nen ka­naa­li­kau­pun­gis­sa näyt­tää jo pa­rem­mal­ta. Ra­ha­pa­nos­tuk­siin­kin Rau­mal­la va­rau­du­taan.

Sa­ta­kun­nan Viik­ko ky­se­li mo­nel­ta päät­tä­jäl­tä ja vir­ka­mie­hel­tä, vie­lä­kö Rau­man ja Po­rin kes­ki­näi­nen vään­tö nä­kyy. Yk­si­mie­li­nen vas­taus oli, et­tä ny­kyi­sin nos­te­taan kur­sai­le­mat­ta esiin vai­kei­ta­kin asi­oi­ta ja neu­vot­te­luis­sa py­ri­tään ai­dos­ti rat­kai­sui­hin koko maa­kun­nan nä­kö­kul­mas­ta. Ris­ti­ve­to­a­kin toki on, mut­ta eri nä­ke­myk­set us­kal­le­taan ot­taa esiin ja kes­kus­tel­la no­kik­kain. Ta­ka­na pu­hu­mi­nen ja nyr­kin pui­mi­nen ovat enem­män­kin his­to­ri­aa, va­kuu­te­taan.

Mo­net päät­tä­jät nos­ta­vat esiin teh­tä­vän­sä maa­kun­ta­joh­ta­ja­na jät­tä­neen As­ko Aro-Hei­ni­län pa­nok­sen. Hän­tä ke­hu­taan hy­väk­si yh­teis­hen­gen luo­jak­si, joka osa­si pai­not­taa asi­ois­sa maa­kun­nal­lis­ta nä­kö­kul­maa. Uu­del­la maa­kun­ta­joh­ta­jal­la Kris­tii­na Sa­lo­sel­la tu­lee­kin ole­maan isot saap­paat täy­tet­tä­vä­nään.

Yh­tei­sen nä­ke­myk­sen löy­ty­mis­tä ja neu­vot­te­lu­kult­tuu­rin pa­ran­ta­mis­ta edis­tä­vät myös elä­män re­a­li­tee­tit. Maa­kun­nan haas­teet ovat niin suu­ria, ku­ten myös mah­dol­li­suu­det, et­tei niis­tä ote­ta kop­pia il­man yh­tei­siä ta­voit­tei­ta.

Mi­ten luo­daan pi­to­voi­maa py­säyt­tä­mään kou­lu­te­tun väen pako suu­rem­piin kas­vu­kes­kuk­siin? Mi­ten saa­daan ve­to­voi­maa, jot­ta ny­kyi­set ja tu­le­vat työ­pai­kat py­sy­tään täyt­tä­mään ja mi­ten voi­daan li­sä­tä Sa­ta­kun­taan kor­ke­a­kou­lu­ta­son ope­tus­ta?

Kiis­ta­ton to­si­a­sia on, et­tä ne maa­kun­nat ke­hit­ty­vät par­hai­ten ja ky­ke­ne­vät kas­va­maan, jois­sa on hyvä kou­lu­tus­ta­so. Hyvä kou­lu­tus­ta­so taas edel­lyt­tää, et­tä maa­kun­nas­sa on yli­o­pis­to­ta­son ope­tus­ta.

Va­li­tet­ta­vas­ti sa­ta­kun­ta­lais­ten kou­lu­tus­ta­so on ma­ta­la. Kou­lu­tus­ta­soin­dek­sil­lä mi­tat­tu­na jääm­me pe­rän­pi­tä­jäk­si Ete­lä-Sa­von ja Ky­men­laak­son kans­sa. Sik­si OKL:n 1 200 op­pi­laan ja 150 opet­ta­jan py­sy­mi­nen Rau­mal­la on vält­tä­mät­tö­myys. Sen li­säk­si maa­kun­nal­lis­ta kor­ke­a­kou­luo­pe­tus­ta pi­täi­si ky­e­tä mo­ni­puo­lis­ta­maan ja mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan li­sää­mään. Vii­mek­si tul­lut uu­ti­nen al­ka­vas­ta yh­teis­työs­tä Vaa­san yli­o­pis­ton kans­sa on juu­ri sen suun­tai­nen kuin Sa­ta­kun­nas­sa toi­vo­taan. Pelk­kä yli­o­pis­tol­li­nen ope­tus­kaan ei vie­lä rii­tä maa­kun­nan ke­hit­ty­mi­seen ja kas­vuun. Ely-kes­kuk­sen ra­por­tin mu­kaan Sa­ta­kun­nan yli­o­pis­tois­ta val­mis­tu­neis­ta yli puo­let jät­tää maa­kun­nan, kos­ka tääl­tä ei löy­dy kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä.

Kiin­nos­ta­vaa on se, mitä uu­det jo aloi­te­tut tai vie­lä pii­rus­tus­lau­dal­la ole­vat vih­re­än siir­ty­män hank­keet tar­jo­a­vat. Rau­man ja Sa­ta­kun­nan kaup­pa­ka­ma­rien las­ke­mis­sa in­ves­toin­nit ovat kah­den mil­jar­din eu­ron luok­kaa. Tämä mer­kit­see jopa tu­han­sia uu­sia työ­paik­ko­ja. Jo­tain ker­too se­kin, et­tä yk­sin Ko­ke­mä­en ak­ku­teh­das­hank­keen yh­tey­des­sä pu­hu­taan 300 työn­te­ki­jän tar­pees­ta.

Työ­voi­maa kai­paa­vis­ta yri­tyk­sis­tä voi­si teh­dä pit­kän lis­tan. Ei­kä kyse ole vain uu­sis­ta yri­tyk­sis­tä, vaan myös jo ole­vien yri­tys­ten uu­dis­tu­mi­ses­ta. Me­ri­te­ol­li­suusk­lus­te­ris­sa suun­ni­tel­laan muun mu­as­sa ihan uu­den­lais­ten polt­to­ai­nei­den so­vel­ta­mis­ta me­ri­lii­ken­tee­seen ja met­säk­lus­te­ris­sa bi­o­poh­jais­ten tuot­tei­den ke­hit­tä­mi­nen on hy­väl­lä alul­la. Maa­kun­nan tek­no­lo­gi­a­te­ol­li­suus ha­kee kas­vua säh­köis­ty­vän lii­ken­teen me­gat­ren­deis­tä ja Tah­ko­luo­toon nou­see Cri­ti­cal Me­tal­sin kier­to­ta­lous­lai­tos.

Osaa­van työ­voi­man saa­mi­nen on­kin yk­si kes­kei­nen haas­te Sa­ta­kun­nal­le, joka läh­tee työ­voi­ma­ki­saan pa­has­ti ta­ka­mat­kal­ta. Suo­mes­sa teh­tiin jo 90-lu­vul­la ar­vi­oi­ta 2000-lu­vun työ­voi­man tar­pees­ta. Ar­vi­ois­sa vuon­na 2030 Suo­meen tar­vi­taan kym­me­niä tu­han­sia ul­ko­mail­ta tu­le­via työn­te­ki­jöi­tä joka vuo­si. Jo nyt työ­e­lä­mäs­tä elä­köi­tyy enem­män vä­keä kuin opi­nah­jois­ta val­mis­tuu. Jon­kin­lai­se­na in­di­kaat­to­ri­na voi­daan pi­tää Rau­man te­lak­kaa, jos­sa noin 600 te­ki­jäs­tä vain kol­man­nes tu­lee ko­ti­maas­ta.

Maa­kun­nan ta­sol­la on sekä yk­si­tyi­siä et­tä jul­ki­sia ins­tans­se­ja, jot­ka hank­ki­vat ul­ko­mais­ta työ­voi­maa yri­tyk­sil­le. Rau­ma­lai­nen Kai­ku kar­toit­taa työ­voi­maa In­ti­as­ta as­ti. Sa­ta­kun­nan TE-toi­mis­to pyr­kii EU­RES-hank­keen kaut­ta ha­ke­maan ul­ko­mais­ta työ­voi­maan maa­kun­taan.

Ai­na­kaan TE-toi­mis­ton tie­tois­kut yri­tyk­sil­le ei­vät ole he­rät­tä­neet kai­vat­tua in­nos­tus­ta. Syy­nä saat­taa ol­la se, et­tä näh­dään vain tä­män päi­vän tar­ve, ei­kä va­rau­du­ta tu­le­vaan.

Ul­ko­mai­sen työ­voi­man han­kin­nas­ta löy­tyy mui­ta­kin haas­tei­ta kuin osaa­jien vär­väyk­sen on­nis­tu­mi­nen. Mi­ten per­he so­peu­tuu suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan. Jot­ta tu­li­ja viih­tyy ja vies­tii tu­tuil­leen myön­teis­tä ku­vaa maa­kun­nas­ta, tar­vi­taan mo­ni­kult­tuu­ri­suu­den ja eri­lai­suu­den hy­väk­sy­mis­tä.

Tämä on suu­ri haas­te pait­si Sa­ta­kun­nal­le myös koko Suo­mel­le. Ul­ko­mai­sen työ­voi­man tu­loa ei pidä ot­taa pak­ko­na, vaan yh­teis­kun­taa ri­kas­tut­ta­va­na il­mi­ö­nä.