Kankaanpäässä katse eteenpäin – Kaupunginjohtaja Mika Hatanpään mielestä vuoropuhelu yrittäjien kanssa on ensiarvoisen tärkeää
Annina Lönnberg
Aina on petrattavaa. Kevään tulevaan Suomeen yrittäjien kuntabarometriin Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää toivoo entistä enemmän yrittäjien vastauksia.
– Joka toinen vuosi tehtävä barometri on kunnillekin oiva työkalu selvittää, missä mennään. Barometrissa parasta on se, että palaute tulee suoraan yrittäjiltä ja yrityksiltä. Viime kertaisen vastausmäärän toivoisi moninkertaistuvan.
– Kuntabarometrin avulla kaupunki voi verrata omaa tilannettaan muihin kuntiin ja nähdä, miten me pärjäämme yritysmyönteisyydessä ja elinkeinopolitiikassa suhteessa muihin. Kuntabarometri toimii Kankaanpäässä tärkeänä työkaluna kaupungin ja yritysten yhteistyön edistämisessä, yritysten toimintaedellytyksien parantamisessa sekä auttaa meitä kehittämään elinkeinopolitiikkaamme. Se tarjoaa meille arvokasta tietoa ja mahdollisuuden parantaa paikallista elinkeinopolitiikkaa.
Kankaanpäässä yrittäjien ja yritysten elinvoimaisuuteen tehdään paljon työtä päivittäin. Kaupungissa toimii elinkeinotyöryhmä, johon kuuluu kaupunginjohtajan lisäksi elinkeinojohtaja Marko Rajamäki, valtuuston puheenjohtaja Jari Koskela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Uusitalo, Kankaanpään Yrittäjien puheenjohtaja Sanna Kiviharju, Honkajoen Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Uusipaasto, Kankaanpään Yrittäjänaisten puheenjohtaja Marita Luoma, Kankaanpään MTK:n edustaja Antero Kaappa, Honkajoen MTK:n edustaja Antti Pukara ja SAMK:n edustaja Tomi Kuusimäki.
– Käymme yritysvierailuilla, joista saa paljon myös suoraa tietoa siitä, mitä paikkakunnan yrityksillä on meneillään. Kankaanpään yrittäjät ottavat hyvin yhteyttä meihin ja olemme mielellämme heitä kaupungilta auttamassa, joten suora puheyhteys on olemassa. Kaupungin ja yritysten välinen vuoropuhelu on äärimmäisen tärkeä osa paikallista elinkeinopolitiikkaa ja yhteisön kehitystä, Hatanpää toteaa.
Hän pitää avointa vuoropuhelua kaupungin ja yrittäjien välillä ensiarvoisen tärkeänä. Hän haluaa kertoa alueen yrittäjille muun muassa kaupungin hankinnoista ja muista uutisista ajoissa, jotta alueen yrittäjät voisivat olla mukana kilpailutuksissa.
– Kaupunkia koskevat tietenkin hankintalait, mutta paljon pystytään yhdessä pohtimaan, jotta hankinnat saataisiin tehtyä lähihankintoina. Tunnistamme ja tiedostamme, että kaupungin hankintapolitiikka vaikuttaa merkittävästi kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Hankintapolitiikan tulee olla suunniteltu ja toteutettu siten, että se tukee paikallista taloutta, edistää yritysten kasvua ja samalla varmistaa avoimuus ja tehokkuus julkisissa hankinnoissa.
Erityisen tyytyväinen Hatanpää on kaupungin yrityselämän positiivisista kehitysnäkymistä.
– Honkajoki Oy on laajentanut ja myös muilla aloilla on positiivisia näkymiä. Kaupungin alueella on kolme isohkoa tuulivoimapuistohanketta ja kaksi aurinkovoimalaa on luvitettu. Nämä ovat yhteensä satojen miljoonien hankkeita, jotka tuovat toteutuessaan maanomistajille vuokratuloja sekä varmasti myös työllisyyttä ja kaupungille kiinteistöverotuloja. Satakunta on energiamaakunta ja Pohjois-Satakunta haluaa ehdottomasti olla tässä kehityksessä vahvasti mukana.
Koko maan huoltovarmuudelle Satakunta on myös avainasemassa.
– Nato on koko Satakunnalle iso mahdollisuus, koska Satakunta on myös turvallisuusmaakunta, satamineen ja varuskuntineen. Kankaanpään Niinisalossa sijaitsee Etelä-Suomen suurin puolustusvoimien harjoitusalue. Meidän tulee koko maassa kiinnittää huomiota liikennejärjestelmässä huoltovarmuuteen, toimintavarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. Uudet poikittaiset ratayhteydet turvaavat edellä mainittuja parhaiten, niinpä meidän pitää ajaa ratahanketta Pori - Kankaanpää - Parkano voimakkaasti eteenpäin.
Missä syötiin?
Kankaanpään keskustassa toimivan Tiilikaaren lounasfilosofia perustuu pitkälti herkullisen kotiruoan tekemiseen.
– Rehellistä ruokaa, mutta modernilla twistillä. Ihan tavallisesta kotiruoasta saa maittavaa pienillä erikoisuuksilla sekä uusilla mausteilla, kertoo Tiilikaaren keittiössä touhuava ja pääasiassa ruoasta vastaava Hannele Kiviniemi.
Ruoka tehdään virastotalossa sijaitsevassa lounasravintolassa alusta saakka itse.
– Lisäksi pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon laadukkaita ja lähellä tuotettuja raaka-aineita. Myös erikoisruokavaliot huomioidaan, kuten haastattelupäivän lounaslistalla esimerkiksi gluteenittomat lihapullat ja kastikkeen saa keittiöstä erikseen pöytään toimitettuna.
Haastattelupäivänä oli lounaslistalla tarjolla lohikeittoa sekä lihapullakastiketta. Molempiin annosvaihtoehtoihin oli lisänä salaattipöytä, leivät, juomat ja jälkiruoka.
Buffetlounaan lisäksi joka arkipäivä on tarjolla myös salaattivaihtoehto, joka vaihtuu päivittäin.
– Kurmeesalaatiksi ristimämme salaatti oli tänään katkarapusalaattia, Kiviniemi esittelee.
Tiilikaaren lounastoiminta alkoi vuonna 2020, jolloin paikallinen huoltoasemayrittäjä Reijo Hietanen otti lounasravintolatoiminnan hoitaakseen.
– Silloin elettiin pahimpaa korona-aikaa, mutta tiloissa oli aiemmin toiminut jo lounaspaikka. Lounasravintolan toivottiin kovasti jatkavan, olin itse aiemmallakin yrittäjällä keittiössä töissä, Kiviniemi kertoo.
Kiviniemen lisäksi ravintolassa työskentelee viisi työntekijää. Lounasta oat Kiviniemen kanssa loihtimassa Crinela Badea ja Kati Mattila. Lounasravintolassa järjestetään myös teemalounaita, kuten esimerkiksi joulukuussa pitopöytään katetaan satakuntalainen joulupöytä näyttävine koristeluineen heti joulukuun alussa 1. joulukuuta.
Tiilikaaresta saa lounaita myös kuljetuksella koteihin ja työpaikoille. Lisäksi Tiilikaaren keittiössä tehdään myös juhlapalvelua sekä tilausruokia. Tiilikaari on oiva paikka erilaisille juhlille, pitopalvelun ja tilauksien lisäksi.