Marjiksen ja Samin yritykset limittyvät luonnollisesti yhteen
Otamolainen pariskunta työskentelee aivan eri aloilla, mutta molempien vahvuuksia käytetään kummankin yrityksen pyörittämisessä.
Annina Lönnberg
Marja-Leena Liipo ja Sami Kähkipuro asuvat Siikaisten Otamoilla ja työskentelevät molemmat yrittäjinä. Marja-Leenan eli Marjiksen Luonnonhenki tarjoaa verkkokursseja luonnonyrttien, marjojen ja muiden luonnontuotteiden käytöstä sekä luonto- ja eräkursseja ja rentoutusopastusta. Sen lisäksi hän tekee graafista suunnittelua ja markkinointiviestintää.
Sami on nuohooja, joka työskentelee koko Pohjois-Satakunnan ja Satakunnan alueella. Samin yrityksessä työskentelee lisäksi kaksi muuta nuohoojaa, toinen pääasiassa Merikarvialla ja toinen Nakkilan lähiseudulla.
Kähkipurosta tuli nuohooja oppisopimuskoulutuksen jälkeen kolmisen vuotta sitten.
– Sitä ennen työskentelin pitkään valimossa ja juuri ennen alan vaihtoa tein alkuperäisen koulutukseni mukaista työtä eli olin mallipuuseppäyrittäjä. Ostin merikarvialaiselta, Sami Nygårdin Sata-Apu-yritykseltä nuohousliiketoiminnan, kun oli valmistunut oppisopimuskoulutuksesta. Oppisopimus on ainoa koulutusmuoto, josta nuohoojia valmistuu, Kähkipuro kertoo.
Yrittäjäpariskunnan yritykset ja toiminta limittyvät vahvasti toisiinsa. Marjis hoitaa molempien yritysten taloushallinnon valmiiksi kirjanpitäjälle ja lisäksi hän huolehtii nuohoojien ajojärjestelyt.
– Alueemme on laaja ja on järkevää keskittää nuohouksia, jotta ei tule turhaa ajamista ja työskentely on mielekästä, eikä tarvitse hosua tai kiirehtiä työkohteessa, kun aikataulu on suunniteltu sopivaksi.
Asiakaspalvelu ja palvelualttius ovatkin Kähkipuron mielestä tärkeimpiä nuohoojan ominaisuuksia ammattitaidon lisäksi.
– Nuohooja on hyvä silloin, kun hänen käynnistään ei jää taloon mitään jälkiä. Nuohooja tuo varsinkin maaseudulla yksin asuville myös sosiaalisen kontaktin, jolloin juodaan kahvit ja jutellaan, Kähkipuro kertoo.
Kähkipuron asiakaskunnassa on paljon vapaa-ajanasuntoja, jotka pitää lain mukaan nuohota kolmen vuoden välein.
– Moni asiakas haluaa nuohouksen nopeammalla syklillä, jos tulisijaa käytetään paljon. Vakituisen asunnon tulisijat pitää nuohota vuosittain. On asiakkaita, joiden luona käydään jopa neljä kertaa vuodessa, kun tulisija on ahkerassa käytössä. Nuohoustodistus kannattaa pitää voimassa, sillä sillä voi olla vaikutusta tulipalon sattuessa vakuutusyhtiön kanssa ja muutenkin, onhan se järkevä pitää tulisijat ja hormit turvallisina, jolloin ne myös toimivat energiatehokkaammin. Tehokkaampi palaminen pienentää päästöjä, Kähkipuro muistuttaa.
Marjis suunnittelee kevääksi verkkokurssia metsän antimista. Sen lisäksi hän järjestää luontoretkiä esimerkiksi yritysten työhyvinvointipäiville. Hän työnsä jakautuu mukavasti tietokonetyöhön ja ulkona luonnossa liikkumiseen.
– Mielelläni vien asiakkaita lähiseudulle tutustumaan, vaikkapa Katselmankalliolle Siikaisiin. Paikka on myös verrattain helppokulkuinen, joten se sopii lähes kaikille.
Luonto- tai eräkurssin järjestelyissä Sami puolestaan auttaa Marjista.
– Keittelen vaikkapa kahveja ja pidän tulta yllä, joten Marjis saa keskittyä niin sanotusti olennaiseen, eli asiakkaidensa palvelemiseen ja luontotietämyksen kerrontaan.
Ja silloin, kun ei pääse luontoon, Marjis tarjoaa verkkokursseja esimerkiksi marjoista, yrteistä ja muista luonnonantimista.
– Haluan painottaa järjestämilläni kursseillani sitä, että opitut tiedot ja taidot siirtyisivät käyttöön ja käytäntöön. Marjoja voi esimerkiksi käyttää mausteena, eikä ainoastaan hillona tai pakastaa.
Hän painottaa myös, että luonnonantimien hyödyntäminen luo varmuutta vaikkapa jo kotivaraa mietittäessä. Aikoinaan, ennen sitrushedelmien tuloa, marjat antoivat tärkeitä ravinteita varsinkin talvisin, Marjis vinkkaa.
– Ainahan voi tulla poikkeustilanteita tai puutteita kauppojen valikoimassa, joten on hyvä osata hyödyntää luonnon antimia monipuolisesti. Se luo myös turvaa, kun tietää, mitä voi kerätä, hän pohtii.
Molemmat yrittäjät kuuluvat Siikaisten Yrittäjiin. He kokevat yrittäjäyhdistyksen tärkeänä verkostona ja yhteistyökumppanina.
Otamoilla luonnon läheisyydessä asuva pariskunta odottaa jo kevättä. Samille kevät tuo kiireitä, kun mökkikausi alkaa ja nuohoustahti kiihtyy. Marja-Leena odottaa, että saa iskeä kätensä multaan ja istuttaa siemeniä ja hyötykasveja pihaansa.

