Tekoäly rohkeasti käyttöön – Vuoden tekoälytutkija innostaa satakuntalaisia yrittäjiä
Sanna Jääskeläinen
Tekoälyn mahdollisuuksista puhutaan kaiken aikaa, mutta miten päästä siihen käsiksi? Tätä pohditaan parhaillaan myös monissa satakuntalaisissa yrityksissä. Apu löytyy läheltä, sillä Porin yliopistokeskuksessa työskentelee tekoälylaboratorio GTP-Lab. Tutkimusryhmän perusti vuonna 2023 Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson, joka valittiin viime marraskuuussa valtakunnallisesti vuoden tekoälytutkijaksi.
Abrahamsson haluaa rakentaa tutkimusta, jossa tekoäly näkyy konkreettisina ratkaisuina paikallisesti. Hän ottaa esimerkkinä esiin GPT-Labin Adoptoi tekoälytutkija -ohjelman, jonka myötä yritys voi saada tekoälyratkaisujen kehittämiseen omistautuneen tutkijan käyttöönsä määräajaksi. Ohjelman ensimmäisessä kokeilussa kaksi väitöskirjatutkijaa työskenteli yli kuukauden ajan Pori Energiassa. Tuloksena yritys sai tekoälyn käyttöön tuoretta ajattelua, käytännön näkemyksiä ja innostusta digitaaliseen kehittämiseen. Abrahamsson vakuuttaa, että myös ei-tekninen henkilö pystyy tekemään töitä tekoälyn kanssa. Esimerkkinä hän näyttää, kuinka tekoäly luo nopeasti uudet verkkosivut, joiden päivittäminen ei vaadi koodikielen osaamista, vaan tekoälyä vain pyydetään tekemään muutokset.
Abrahamsson kannustaakin kaikkia satakuntalaisia yrittäjiä hyppäämään nyt viimeistään tekoälyjunaan.
– Yritän saada paikalliset yrittäjät villiintymään. Tiedän, että se on iso sana täällä, mutta kun lähdetään kokeilemaan, niin kyllä se pikkuhiljaa uppoaa, hän uskoo.
Sillä tekoäly ei enää tee tuloaan yhteiskuntaan, se on jo täällä – on ollut jo pitkään. Abrahamsson tietää, että tekoäly mullistaa monen alan työskentelyn ja liiketoiminnan luoden väliaikaisia monopoleja, niin kutsuttuja Ikea-tiloja, kun kilpailijat eivät pysty kilpailemaan.
– Nyt katsotaan, mikä on työnteossa tärkeää, kun vapaudutaan exceleistä ja sähköposteista, jotka ovat pysäyttäneet työnteon. Tekoälyassistentti voi tehdä rutiinit nopeasti ja itse voi keskittyä valloittamaan maailmaa. Tekoäly hikoilee puolestamme, hän sanoo.
Professori pyörittelee näkemystämme maailmasta uuteen uskoon, sillä tekoäly taipuu niin moneen. Arjen esimerkkinä hän ottaa television, joka voisi näyttää haluamamme ohjelman juuri silloin, kun se meille sopii, ilman sovelluksia ja etsiskelyä.
Mitä sitten pitäisi esimerkiksi pk-yrittäjän tehdä? Ensimmäiseksi Abrahamsson neuvoo vapautumaan Copilot-vankilasta ja tutustumaan muihin tekoälyohjelmiin.
– Jo ChatGPT on ihan kelpo ohjelma, mutta ohjelmasta pitää maksaa edes vähän, jotta saa siihen paremman tietoturvan. Kun maksaa, pääsee ohjelmassa business-tasolle ja voi valita, ettei ohjelma käytä tietoja koulutukseen, hän sanoo.
Ohjelmaa opetellaan käyttämään ja sitten laitetaan se mukaan prosesseihin. Tähän kannattaa pyytää apua alan konsulteilta, koulutuksista tai vaikkapa yliopistokeskuksen tutkimusryhmältä. Kun tekoäly valjastetaan oikeisiin kohtiin, sen tuomat hyödyt esimerkiksi työnkulun ja liiketoiminnan kehittämisessä ovat suuria.
Abrahamsson on yliopistolla mukana useissa erilaisissa tutkimushankkeissa, jotka liikkuvat ohjelmistotekniikan ydinkysymyksistä tekoälyn eettisiin haasteisiin ja journalismiin. Hän kertoo esimerkiksi journalismihankkeessa luodusta, täysin autonomisesta uutishuoneesta.
– Tekoälytoimittaja Teppo voi soittaa haastateltavalle ja kysyä asiasta. Tässä kohtaa tullaan eroon tekoälyn ja ihmisen välillä: tekoälytoimittaja ei tajua, jos vastaus on "väärä". Se jatkaa kyselyä ja voi jopa kirjoittaa jutun, jossa "siltätyömaan onnettomuuden syynä olivat uusnatsit". Kun työskennellään tekoälyn kanssa, pitää ihmisellä olla taito lukea sitä. Tässä ajassa yleistiedon, sivistyksen ja lukeneisuuden merkitys vain kasvavat.
Abrahamsson ymmärtää, että tekoäly voi myös pelottaa.
– Mutta jos yrityksessä vain mietitään, miten meidän käy, niin huonosti käy, jos ei mitään tehdä!
Professori painottaa, että mistään salatieteestä ei tekoälyssä ole kyse. YouTubesta löytyy vaikkapa Porin tutkimusryhmän kanava (GPT-Lab Tampere University), jolla tutkijat kertovat hankkeistaan.
Professori Pekka Abrahamsson innostuu kehittämistyöstä. Valokuvan ottaminen Porin kävelykadulla sai hänet miettimään, miten katuosuuden voisi tehdä houkuttavammaksi. Kurkistus uudelleen avattuun kauppahalliin sai professorilta kiitokset. Kuva: Sanna Jääskeläinen
Kuka?
Pekka Abrahamsson
– Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professori. Tuli vuonna 2023 Porin yliopistokeskukseen lahjoitusprofessuurin turvin. Aiemmin työskennellyt professorina muun muassa Italiassa, Norjassa sekä Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Tuli Poriin Jyväskylän yliopistosta. Vuoden tekoälytutkija 2025.
– Syntynyt Oulussa, mutta kasvanut Rovaniemellä. Opiskellut ja väitellyt tohtoriksi Oulun yliopistosta. Puoliso, työnohjaaja Katja Abrahamsson on kotoisin Noormarkun Kairilasta. Yhteinen koti tällä hetkellä Jyväskylässä, Porin-asunto Noormarkussa.
– Nauttii kisaamisesta. Pelasi nuorena amerikkalaista jalkapalloa Yhdysvalloissa ja myös Suomen maajoukkueessa. Kokeili myös rugbyn pelaamista Ranskassa, kunnes heittäytyi täysillä tieteen maailmaan. Harrastaa nykyään muun muassa ruuanlaittoa teknisen vempaimen Kitchen Aidin avulla, jolle tekoäly muuntaa reseptit sopiviksi.
– Elämänfilosofia: "En sano ei. Kun sanon kyllä, avautuu uusi ovi."

