An­ni­na Lön­n­berg

Vau­vau­u­ti­set ja per­heen­li­säys ovat iloi­sia asi­oi­ta, mut­ta yrit­tä­jäl­le asia vai­kut­taa mo­nel­la eri ta­val­la niin yri­tyk­sen toi­min­taan kuin hen­ki­lö­koh­tai­seen elä­mään ja myös tu­lo­ta­soon.

Kar­vi­a­lai­nen yrit­tä­jä Nii­na Rau­ti­ai­nen odot­taa esi­kois­taan yh­des­sä mie­hen­sä Juk­ka Vä­hä­sa­von kans­sa. Per­heen esi­koi­sen syn­tyy hel­mi­kuun lo­pul­la. Vau­va on odo­tet­tu in­nok­kaas­ti, mut­ta odo­tuk­seen on liit­ty­nyt myös pal­jon sel­lais­ta, mitä en­sim­mäis­tä ker­taa ras­kaa­na ole­va Nii­na ei osan­nut odot­taa. Hy­vin­kin mää­rä­tie­toi­ses­ti hän ajat­te­li työs­ken­te­le­vän­sä ras­kau­den ajan suh­teel­li­sen nor­maa­lis­ti, mut­ta toi­sin kävi.

Nii­na ja Juk­ka sai­vat tie­tää tu­le­vas­ta vau­vas­ta vii­me ke­sä­nä ju­han­nuk­sen tie­noil­la.

– Olin ka­len­te­roi­nut koko ke­sän tar­kas­ti, meil­lä oli tii­mi­ni kans­sa ke­sä­fes­ta­ri­kier­tue useil­la Suo­men suu­rim­mil­la fes­ta­reil­la Ne­lo­nen me­di­an kans­sa ja pal­jon hää­ku­vauk­sia oli myös lu­vas­sa, par­tu­ri-kam­paa­ja­na sekä va­lo­ku­vaa­ja­na työs­ken­te­le­vä Nii­na Rau­ti­ai­nen ker­too.

– Seit­se­män­nel­lä ras­kaus­vii­kol­la aloin voi­da to­del­la pa­hoin, ei­kä mi­kään py­sy­nyt si­säl­lä, pa­him­mil­laan ha­lai­lin ves­san­pönt­töä 18 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa ja mi­nul­la to­det­tiin hy­pe­re­mee­si, joka on suh­teel­li­sen har­vi­nai­nen ras­kau­sa­jan sai­raus. Se ai­heut­taa jat­ku­vaa voi­ma­kas­ta pa­hoin­voin­tia ja ok­sen­te­lua, sa­mal­la eli­mis­tö kui­vuu ja toi­min­ta­ky­ky vä­he­nee ja on to­del­la vä­sy­nyt. Nor­maa­lis­ta elä­mäs­tä ei oi­ke­as­taan ole tie­to­a­kaan.

Hy­pe­re­mee­si ai­heut­ti sen, et­tä Nii­nan oli lo­pe­tet­ta­va työt ja kes­ki­tyt­tä­vä omaan oloon­sa. Täy­del­li­syy­teen pyr­ki­väl­le ja te­hok­kaal­le yrit­tä­jäl­le sai­raus oli mel­koi­nen shok­ki, mut­ta on­nek­si hel­po­tuk­sek­si sii­hen saa­tiin di­ag­noo­si sekä lää­ki­tys, joka hie­man aut­toi, vaik­kei ko­ko­naan pa­hoin­voin­tia ja ok­sen­te­lua saa­tu­kaan lop­pu­maan.

– Jou­duin pe­ru­maan pal­jon töi­tä, mut­ta on­nek­si asi­ak­kaat ovat ym­mär­tä­väi­siä, kun ker­roin syyn.

Yrit­tä­jäl­le lap­sen saa­mi­nen on mul­lis­tus myös työ­tu­loon. Nii­na Rau­ti­ai­nen to­te­aa kui­ten­kin, et­tä on­nek­si hä­nen YEL-mak­sun­sa ovat ol­leet hy­väl­lä ta­sol­la, ja vaik­ka hän on jou­tu­nut ole­maan pit­kään jo sai­raus­lo­mal­la, tu­lo­puo­li ei ole ai­heut­ta­nut pään­vai­vaa.

– Mo­nel­la yrit­tä­jäl­lä näin kui­ten­kin on, näis­tä asi­ois­ta on to­del­la hyvä huo­leh­tia en­nak­koon. Mie­he­ni on palk­ka­töis­sä, jo­ten ti­lan­ne ei muut­tu­nut on­nek­si niin ra­di­kaa­lis­ti, hän to­te­aa.

Tu­le­vaa syn­ny­tys­tä Nii­na ei jän­ni­tä, vaan oi­ke­as­taan odot­taa jo in­nol­la, et­tä lap­si tu­li­si maa­il­maan.

– Hän voi­si tul­la jo vaik­ka­pa muu­ta­man vii­kon etu­a­jas­sa, odot­ta­va äi­ti to­te­aa hy­mys­sä suin.

Rau­ti­ai­nen kiit­te­lee van­hem­pain­va­paa­sys­tee­miä sii­tä, et­tä va­pai­ta voi ja­kaa van­hem­pien kes­ken hy­vin.

– Niin­pä olen­kin suun­ni­tel­lut, et­tä en­si ke­sä­nä pa­laan töi­hin ja mie­he­ni jää lap­sen kans­sa van­hem­pain­va­paal­le. Ei­hän yrit­tä­jän mai­ne tai pää­kään kes­tä sitä, et­tä on mon­ta ti­li­kaut­ta pois töis­tä.

Rau­ti­ai­nen asuu Kar­vi­as­sa. Hä­nel­lä on toi­mi­pis­te myös Rau­mal­la, jos­ta hän on ko­toi­sin.

– Ava­sin rei­lu vuo­si sit­ten mar­ras­kuus­sa Kar­vi­aan oman toi­mi­pis­teen, vaik­ka ai­koi­naan olin aja­tel­lut, et­ten ha­lua kiin­te­ää toi­mi­pis­tet­tä. Rat­kai­su on osoit­tau­tu­nut kui­ten­kin toi­mi­vak­si, sil­lä sa­mois­sa ti­lois­sa toi­mii myös mui­ta kau­neu­sa­lan yrit­tä­jiä. He ovat ti­lois­sa vuok­ral­la, jo­ten sai­raus­lo­ma­ni ai­ka­na olen kui­ten­kin pys­ty­nyt hy­vin yl­lä­pi­tä­mään pal­ve­lui­ta toi­mi­pis­tees­sä.

Nii­na Rau­ti­ai­nen on myös sii­tä on­nel­li­ses­sa ase­mas­sa, et­tä hä­nel­lä on ym­pä­ril­lään ver­kos­to, joka aut­taa tar­vit­ta­es­sa lap­sen­hoi­dos­sa.

– Ys­tä­vil­tä ja ka­ve­reil­ta olen saa­nut pal­jon neu­vo­ja ja apua. Li­säk­si asum­me mie­he­ni si­sa­ren kans­sa naa­pu­rei­na, jo­ten tie­dän, et­tä saan vau­van hoi­toon apua lä­hel­tä. Kaik­ki su­ku­lai­set odot­ta­vat vau­vaam­me saa­pu­vak­si, sil­lä hän on en­sim­mäi­nen lap­sen­lap­si van­hem­mil­lem­me.

Nii­na Rau­ti­ai­nen on myös Kar­vi­an Yrit­tä­jien pu­heen­joh­ta­ja. Hän jat­kaa pes­tis­sään, mut­ta ku­lu­val­le vuo­del­le yh­dis­tys va­lit­si kak­si va­ra­pu­heen­joh­ta­jaa, jot­ka ovat vas­tuus­sa toi­min­nas­ta ku­lu­van vuo­den. En­sim­mäi­nen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja on Jori Ni­vus ja toi­nen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja on Sami Lai­ti­la.

– Kar­vi­an Yrit­tä­jien jär­jes­tä­mät Kar­via-päi­vät ovat iso ru­tis­tus vuo­sit­tain, mut­ta meil­lä Kar­vi­as­sa yh­teis­työ pe­laa sekä kun­nan et­tä mui­den kump­pa­nei­den kans­sa te­hok­kaas­ti, jo­ten mu­ka­va ta­pah­tu­ma on lu­vas­sa jäl­leen en­si ke­sä­nä, Rau­ti­ai­nen lu­paa, vaik­ka ei it­se ole­kaan nyt ruo­ris­sa vas­taa­mas­sa ta­pah­tu­ma­tuo­tan­nos­ta ku­ten ai­em­pi­na vuo­si­na.