MARA-ala on vii­me vuo­si­na ol­lut suur­ten myl­ler­rys­ten koh­tee­na. Jat­ku­vas­ti muut­tu­va sään­te­ly, ko­ro­na, ra­hoi­tus­vai­keu­det, työ­voi­ma­pu­la ja hin­to­jen nou­su ovat koh­del­leet kal­toin mo­nia mat­kai­lu- ja ra­vin­to­la-alan yri­tyk­siä, niin suu­ria kuin pie­ni­ä­kin.

Mat­kai­lun ke­hit­tä­mi­nen vaa­tii­kin var­sin pit­kä­jän­teis­tä ke­hi­tys­työ­tä. Lii­an usein alam­me kär­sii pouk­koi­le­vas­ta ke­hit­tä­mi­ses­tä, jos­sa vä­lil­lä in­nos­tu­taan ko­vas­ti ja het­ken pääs­tä lyö­dään hans­kat tis­kiin. Mat­kai­lu­a­lal­la on iso mer­ki­tys alu­ei­den pal­ve­lu­ta­soon, ima­goon ja brän­diin, sekä ih­mis­ten aset­tau­tu­mi­seen ja viih­ty­mi­seen alu­eel­la.

Alu­eel­li­set erot ovat maas­sam­me suu­ria. Lap­pi on suu­ri me­nes­ty­jä ja Itä-Suo­mi me­net­tä­jä Ve­nä­jän ti­lan­teen ta­kia. Mat­kai­lu­a­lan eu­rot le­vi­ä­vät hy­vin laa­jal­le. Kes­ki­mää­rin yk­si mat­kai­lu­a­lan eu­ro tuot­taa noin 56 sent­tiä myös muil­le aloil­le, ku­ten esi­mer­kik­si kul­je­tus- ja kau­pan aloil­le.

La­pin alu­een mat­kai­lu­tu­lot vuon­na 2023 oli­vat noin 1,5 mil­jar­dia eu­roa, jos­ta ar­vi­oi­tu ve­ro­tu­lo­jen mää­rä Lap­piin oli noin 300 mil­joo­naa eu­roa. Ky­sy­mys ei siis ole mis­tään nap­pi­kau­pas­ta. Sa­ta­kun­ta­kin on men­nyt hie­man eteen­päin. Sa­ta­kun­nan vä­li­tön mat­kai­lu­tu­lo lä­hes­tyy 400 mil­joo­naa eu­roa vuo­des­sa ja suo­ra työl­lis­tä­vä vai­ku­tus on noin 1 300 hen­ki­lö­työ­vuot­ta.

Vuon­na 2025 pe­rus­tet­tiin Suo­men Yrit­tä­jiin oma va­li­o­kun­ta mat­kai­lu­a­lal­le Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jien eh­do­tuk­ses­ta. Mat­kai­lu-, ra­vin­to­la- ja ta­pah­tu­ma­pal­ve­lui­den va­li­o­kun­ta kä­sit­te­lee alam­me on­gel­mia ja te­kee eh­do­tuk­sia nii­den kor­jaa­mi­sek­si.

Tänä vuon­na on­kin ol­lut nä­ky­väs­ti esil­lä yk­si mat­kai­lu­a­lan ikui­suus­toi­veis­ta eli kou­lu­jen ke­sä­lo­mien siir­to pa­ril­la vii­kol­la syys­kuun al­kuun. MARA-ala on tätä asi­aa aja­nut jo vuo­si­kym­me­nien ajan. Syi­tä sii­hen on mo­nia. Nyt kou­lu­jen al­ku kat­kai­see mo­nien suo­ma­lais­ten­kin lo­man­vie­ton jo elo­kuun al­ku­päi­vi­nä, vaik­ka elo­kuu ylei­ses­ti on vie­lä täy­sin ke­sä­kuu­kau­si. Kes­ki- ja Ete­lä-Eu­roo­pas­sa elo- ja syys­kuu taa­sen ovat ylei­sim­mät ke­sä­lo­ma­kuu­kau­det.

Tämä asia hei­jas­tuu ne­ga­tii­vi­ses­ti myös ul­ko­maan­kaup­paa te­ke­viin yri­tyk­siin. Eu­roo­pan suu­ret mat­ka­yh­ti­öt ei­vät pa­nos­ta Suo­men mat­kai­luun elo- ja syys­kuus­sa, kos­ka hei­dän mu­kaan­sa Suo­men mat­ka­koh­teet ovat sil­loin lii­ak­si sul­jet­tui­na.

Ja va­li­tet­ta­vas­ti tämä on tot­ta. Vuon­na 2024 ul­ko­mai­set mat­kai­li­jat te­ki­vät noin 4,9 mil­joo­naa mat­kaa Suo­meen ja käyt­ti­vät ra­haa noin 3,7 mil­jar­dia eli kes­ki­mää­rin 310 mil­joo­naa kuu­kau­des­sa. Va­paa-ajan mat­kai­li­joi­den osuus oli 74 pro­sent­tia ja työ­mat­kai­li­joi­den 26 pro­sent­tia. Mat­kai­li­joi­den mää­rä oli­si suh­teel­li­sen hel­pos­ti tup­lat­ta­vis­sa, mi­kä­li kou­lu­jen ke­sä­lo­mien siir­to to­teu­tui­si.

Kou­lu­jen ke­sä­lo­mien siir­tä­mi­sel­lä oli­si suu­ri vai­ku­tus mo­neen asi­aan. Mat­kai­lu­a­lal­la työs­ken­te­lee pal­jon nuo­ria ja opis­ke­li­joi­ta, joil­le kuu­kau­den li­sä­an­sio ja työ­ko­ke­mus oli­si ter­ve­tul­lut lisä. Mo­nil­la alu­eil­la pal­ve­lu­ta­son ja työl­li­syy­den nou­su oli­si mer­kit­tä­vä.

Kou­lu­jen ke­sä­lo­mien siir­to on juu­ri nyt ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ös­sä har­kit­ta­va­na. Po­si­tii­vis­ta on se, et­tä täl­lä ker­taa ope­tus­mi­nis­te­ri An­ders Ad­lerc­reutz on ot­ta­nut puol­ta­van kan­nan asi­aam­me. Koko MARA-ala on täl­lä het­kel­lä odot­ta­val­la kan­nal­la. Jos­ko nyt lo­pul­ta­kin jou­lu­lah­jak­si to­teu­tui­si asia, jota alam­me on odot­ta­nut ja aja­nut jo pit­kään?

Jat­ku­vas­ti muut­tu­vas­sa maa­il­mas­sa Suo­men­kin oli­si roh­ke­as­ti uu­dis­tet­ta­va vuo­si­kym­me­niä van­ho­ja luu­tu­nei­ta ra­ken­tei­taan. Kou­lu­jen ke­sä­lo­mien siir­to oli­si yk­si sel­lai­nen.

Jou­lu­rau­haa toi­vot­ta­en,

Timo Wal­lin

Sa­ta­kun­nan Yrit­tä­jien va­ra­pu­heen­joh­ta­ja