Yrittäjäjärjestö: Nyt on Satakunnan momentum
Viime vuoden isojen uutisten odotetaan tuottavan tulosta tänä vuonna.
Maarit Anttila
Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Kari Varis valaa kenttäväelle uskoa tulevaisuuteen. Hän nimeääkin alkaneen vuoden maakunnan voimannäytön vuodeksi.
– Nyt se Satakunnan momentum kasvussa alkaa olla käsillä. Vaikka uhkakuvia on, yrittäjien keskuudessa ja kunnissa pitää tietoisesti tehdä päätös siitä, miten tulevaisuuteen suhtaudutaan.
Haasteita toki riittää.
– Globaali negaatio tuntuu pitkittyvän niin Euroopan kuin koko maailman uutisten ympärillä. Ja kun katsotaan valtakunnallisia tilastoja, siellä näkyvät valtavat konkurssiluvut.
Laahaava työllisyyskehitys koskettaa myös Satakuntaa ja pk-yritysten vaikea rahoitustilanne näkyy Variksen mukaan tällä hetkellä vähäisinä investointeina.
– Rahoitukseen toivottavasti saadaan alkuvuodesta Finnveran kautta apua.
Viime vuosi oli maakunnassa isojen uutisten vuosi: suunnitteilla on massiivisia vihreän energian investointeja, jäänmurtajatilaukset saatiin maaliin ja Poriin rakentuu Forcitin räjähdetehdas.
– Alihankintalähtöinen mikro- ja pk-yrityskenttämme saa voimaa näistä isoista investoinneista. Näen tässä mahdollisuuden todelliseen kasvuun, josta saimme ensimmäiset indikaattorit jo viime syyskuussa. Tuolloin Pk-yritysbarometrissä ounasteltiin liikevaihdon ja työllisyyden kasvua, Varis kertoo.
Maakunnallisen yrittäjäjärjestön suurin toimialaluokka on rakennusala. Kun rakentaminen lähtee käyntiin, positiiviset vaikutukset näkyvät Variksen mukaan nopeasti.
– Toiseksi suurin jäsenryhmä on tukku- ja vähittäiskauppa. Myös se on toimiala, joka reagoi nopeasti investointien käynnistymiseen.
Satakunnan momentumia tukee Variksen mukaan myös rooli turvallisuusmaakuntana.
– Meillä on puolustusteknologian osa-alueen yrityksiä, jotka kiinnostavat, ja kaksi varuskuntaa. Olemme logistisesti hyvässä paikassa ja liikenneyhteydet ovat hyvät.
Myös Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikael Ropo nostaa esille liikenneväylät, mutta myös energian riittävyyden, joka on kilpailuetu esimerkiksi datakeskushankkeissa.
Kaupunkinäkökulmastakin vuosi 2026 näyttää positiiviselta, ja iso pyörä on Mikael Ropon mukaan saatu pyörimään.
– Isoja hankkeita on vireillä 6–7 miljardin edestä. Osa on toteutunut jo, osa on toteutumassa ja osa vaatii vähän enemmän työtä.
Investoinnit ovat usein lumipalloefektejä.
– Kun yksi lähtee kunnolla liikkeelle, toinen yritys näkee, että siinä on näkymää ja positiivinen kehitys lähtee liikkeelle.
Kaupungintalolla mietitään jo kuumeisesti sitä, miten nyt vireillä oleville investoinneille saadaan jatkoa.
– Me tarvitsemme tähän sen toisen aallon perään.
Porissa tulevaa ohjaa vuoteen 2035 ulottuva Kasvun metropori -strategia, jossa linjataan muun muassa elinvoimasta ja yrittäjyydestä. Keskiössä on Ropon mukaan kasvu kaikilla sektoreilla.
– Kunnan rooli on toimia mahdollistajana, jotta yrittäjät voivat tehdä päätöksiä ja ottaa riskejä. Tässä meidän brändimielikuvamme on mielestäni parantunut huomattavasti.
Kasvun metropori -strategiassa on arvioitu nykyinvestoinneilla saatavien 2 000:n teollisen työpaikan poikivan eri alat yhteenlaskettuna kaikkiaan 5 000 työpaikkaa.
Haaste Ropon mukaan on, että isot tehdasinvestoinnit eivät toteudu käden käänteessä eivätkä realisoidu työpaikoiksi hetkessä.
– Toki rakennusaika tuo välitöntä työllisyystilanteen paranemista, mutta verotulot ja muu perustyöllisyys alkavat korjaantumaan vasta sitten, kun investointi on valmis.
Toinen kaupungin työrukkanen on elinvoimalupaus, Porin Yrittäjien ja kaupungin välinen sopimus, jossa asioita viedään Ropon mukaan kasvustrategiaa enemmän konkretia-asteelle.
– Ei siellä varsinaisesti mitään pyörää ole keksitty uudestaan. Elinvoimalupaus perustuu aloiteoikeuteen puoleen ja toiseen sekä jatkuvaan kommunikaatioon.
Dokumentti etenee seuraavaksi valtuustoon.
– Toivomme, että myös yrittäjät sitoutuisivat siihen.
Maakunnan yrittäjät pääsevät jälleen arvioimaan oman kuntansa elinkeinopolitiikan onnistumista valtakunnallisessa yritysbarometrissa.
– Se antaa valtavasti tietoa siitä, mitä ovat yritysten kipukohdat, Kari Varis sanoo.
Yrittäjien kuntabarometrissä Satakunta on sijoittunut toiseksi. Ykkösenä on Etelä-Pohjanmaa. Ohi kiilaaminen edellyttää Variksen mukaan sitä, että jokaisessa kunnassa elinkeinopolitiikka on kehityspöydässä.
– Sitä seurataan ja löydetään kehittämiskohteita, joihin tartutaan aktiivisesti.
Varis pitää Satakuntaa dynaamisena yrittäjämaakuntana, mutta löytää kehitettävää startup-kulttuurista.
– Se on vielä lapsenkengissä verrattuna moneen muuhun alueeseen. Startupit kulkevat käsi kädessä kansainvälisyyden ja korkeakoulutettujen kanssa ja edellyttävät, että Satakunnasta löytyy rahaa, millä niitä pystytään kehittämään.
Yrittäjä, nyt on aika vaikuttaa!
Suomen Yrittäjät toteuttaa joka toinen vuosi valtakunnallisen Yrittäjien kuntabarometrin. Kysely käynnistyi tällä viikolla. Kuntabarometrikyselyssä kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti.
Yrittäjien kuntabarometrissa yritykset pääsevät arvioimaan oman kuntansa tai kaupunkinsa onnistumista muun muassa yrittäjälähtöisessä päätöksenteossa, yrityspalveluissa sekä muissa yrityksien toimintaedellytyksiin vaikuttavissa osa-alueissa. Yrittäjien kuntabarometrin tuloksia käytetäänkin Satakunnan kunnissa työkaluna kuntien ja yritysten välisessä vuoropuhelussa sekä elinkeinopolitiikan kehittämisessä.
Nyt kannattaa vastata ja kertoa oman kuntasi onnistumisista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Satakunta on viime ajat ollut täynnä isoja positiivisia uutisia, mutta pienempääkin hyvää tapahtuu koko ajan.
Kuntabarometrissa yhtenä tärkeimpänä osa-alueena yrittäjät kokevat kerta toisensa jälkeen aloittavien yrittäjien neuvontapalvelut. Näihin Satakunnassa panostetaankin hyvin paljon – Uusyrityskeskus Enter Satakunta toimii jo 13 kunnassa ja kolme kuntaa tai kaupunkia tuottaa palvelua itse. Enter Satakunnan kautta Satakuntaan luodaan vuosittain lähes 400 työpaikkaa yrittäjyyden kautta.
Yrittäjien kuntabarometrin tulokset esitellään kokoluokittain ja jokaisen kokoluokan parhaat paikkakunnat palkitaan. Kuntien ja kaupunkien yhteistuloksista annetaan myös maakunnalliset kokonaisarvosanat, millä voimme mitata maakuntamme sijoitusta maakuntien välisessä vertailussa. Satakunnan tavoite on saavuttaa kultainen kruunu ja olla yrittäjyysmaakuntien ykkönen. Yrittäjien kuntabarometrin tulokset julkaistaan Kunnallisjohdon seminaarin yhteydessä Jyväskylässä toukokuussa.

