Jou­lun­jäl­kei­nen avain­ky­sy­mys on: Mitä ta­pah­tui Po­rin Äs­sil­le? Kah­des­sa pe­lis­sä 11 osu­maa omiin ja kol­me teh­tyä. Tors­tain peli Jy­Piä vas­taan oli kau­den hei­koin puo­lus­tuk­sel­li­ses­ti. Heti tau­on jäl­kei­ses­sä pe­lis­sä tuli 6-3 tur­paan Pe­li­can­sil­ta.

Toi­nen sa­ta­kun­ta­lais­jouk­kue Luk­ko kään­tää ta­sai­set pe­lit jär­jes­tään eduk­seen, vaik­ka esi­tys ei ai­na ole huip­pu­luok­kaa. Vii­mek­si kaa­tui Koo­Koo Äi­jän­suol­la 5-3.

Jy­väs­ky­läs­sä Äs­sil­le teh­tiin pe­lin alus­sa ja toi­sen erä alus­sa kak­si pi­ka­maa­lia. Kyse ei ol­lut vain sii­tä, et­tä jouk­kue nu­kah­ti nois­sa ti­lan­teis­sa. Läpi ot­te­lut Äs­sät puo­lus­ti sur­ke­as­ti.

Vas­tus­ta­ja pää­si ty­kit­tä­mään si­ni­vii­val­ta va­paas­ti. Ei blo­kat­tu si­ni­vii­va­lau­kauk­sia, ei put­sat­tu maa­li­ne­dus­taa ja lii­an usein JyP pää­si yli­voi­ma­hyök­käyk­siin. Eli kaik­ki se hyvä, mitä Äs­sät esit­ti en­nen jou­lu­tau­koa lä­hes ot­te­lus­ta toi­seen, oli nyt ka­dok­sis­sa.

Edes yli­voi­ma ei toi­mi­nut. Äs­sät pää­si Jy­väs­ky­läs­sä vii­si ker­taa yli­voi­mal­le, mut­ta ei on­nis­tu­nut ker­taa­kaan. Kiek­koa kyl­lä pi­det­tiin vas­tus­ta­jan puo­lus­tu­sa­lu­eel­la, mut­ta kie­kon siir­te­ly oli hi­das­ta ja vail­la juon­ta.

Po­ri­lai­sia ei voi syyt­tää yri­tyk­sen puut­tees­ta, mut­ta pe­lis­tä puut­tui pu­nai­nen lan­ka. Yh­te­näi­syys, tii­viys ja kie­kol­li­sen pe­lin tois­tei­suus oli­vat pa­has­ti ka­dok­sis­sa.

Ai­na voi­daan sa­noa, et­tä mo­lem­mat jou­lu­jäl­kei­set vas­tus­ta­jat pe­la­si­vat eri­no­mai­ses­ti. Esi­tys on kui­ten­kin ai­na suh­tees­sa vas­tus­ta­jaan. Jos vas­tus­ta­ja puo­lus­taa huo­nos­ti, niin toi­sen jouk­ku­een kie­kol­li­nen peli näyt­tää hy­väl­tä.

Pää­val­men­ta­ja Kar­ri Ki­ven kom­men­tit C Mo­rel­la oli pal­jon pu­hu­va. ”Nyt mie­ti­tään ko­ti­mat­kal­la, mi­ten asi­at kor­ja­taan. Huo­men­na pe­la­taan taas.”

Ai­noa loh­tu on nyt se, et­tä TPS saa­puu Po­riin jo tä­nään per­jan­tai­na, ja Äs­sät voi kui­ta­ta nuo kak­si sur­ke­aa ot­te­lua voi­tol­laan.

Iso ky­sy­mys on se, mis­tä Äs­sät kai­vaa taas esiin sen voit­ta­van peli-il­meen. Tosi sy­väl­tä se on kai­vet­ta­va ja ai­kaa ei ole kuin vuo­ro­kau­si.

Äs­sil­le tä­mä­nil­tai­ses­sa pe­lis­sä on pal­jon pa­nos­ta. Jos voit­to­ja ei tule, jouk­kue voi pu­do­ta pu­do­tus­pe­li­vii­van taak­se. Näil­lä esi­tyk­sil­lä ei kuu­den sak­kiin eli suo­raan pu­do­tus­pe­li­paik­kaan ei ole asi­aa.

Si­sä­pii­rin tie­to­jen mu­kaan yk­kös­maa­li­vah­ti Nik­las Ru­bi­na ei nä­ky­nyt har­joi­tuk­sis­sa jou­lun jäl­keen, eh­kä fluns­sa vai­va­si, mut­ta hän­tä ei voi maa­leis­ta Jy­väs­ky­läs­sä syyt­tää, myös Ras­mus Kor­ho­nen täyt­ti teh­tä­vän­sä, ei­kä hä­nen piik­kiin­sä voi run­sas­maa­lis­ta tap­pi­o­ta Lah­des­sa lait­taa.

Rau­man Luk­ko pe­laa ää­rim­mäi­sen ta­sai­ses­ti. Peli ei ole lii­gan näyt­tä­vin­tä, mut­ta se tuo voit­to­ja. Pak­ka pi­de­tään tii­vii­nä, yli­voi­ma toi­mii hy­vin, sa­moin puo­lus­ta­mi­nen.

Puo­lus­ta­mi­ses­sa Luk­ko läh­tee sii­tä, et­tei se pääs­tä vas­tus­ta­jaa yli­voi­ma­hyök­käyk­siin. Se ei kui­ten­kaan mer­kit­se sitä, et­tä rau­ma­lai­set pe­lai­si­vat tiuk­kaa tra­pia kes­ki­a­lu­eel­la. Jouk­kue myös pai­neis­taa vas­tus­ta­jan pää­dys­sä.

Ero esi­mer­kik­si Äs­siin on sii­nä, et­tä pai­neis­tus teh­dään kont­rol­loi­dus­ti il­man yli­pe­laa­mis­ta. Äs­sil­lä pai­neis­ta­mi­nen me­nee lii­an usein yk­sit­täis­ten pe­laa­jien ryn­täi­lyk­si ja tak­laus­ten ha­ke­mi­sek­si.

Pek­ka Vir­ran pe­li­ta­paan näh­den Luk­ko pe­laa enem­män pys­ty­suun­nan kiek­koa. Jouk­kue kään­tää pe­lin no­pe­as­ti ja vain sii­nä ti­lan­tees­sa vauh­tia ha­e­taan vii­ve­läh­döl­lä, jos jou­dut­tai­siin hyök­kää­mään pa­has­ti ali­voi­mai­se­na.

Pää­val­men­ta­ja Mar­ko Vir­ta­nen jak­saa ko­ros­taa päi­väs­tä toi­seen pe­ru­sa­si­oi­ta. Tämä nä­kyy sii­nä, et­tä joka pe­laa­ja tie­tää joka het­ki, mitä on ken­täl­lä te­ke­mäs­sä ja mi­ten sa­man asi­at tois­tu­vat ot­te­lun ai­ka­na.

Sa­ta­kun­ta­lais­jouk­ku­eil­la on nyt käy­rät me­nos­sa päin­vas­tai­seen suun­taan. Toi­voa so­pii, et­tä Äs­sät löy­tää taas pe­liin­sä pu­nai­sen lan­gan ja ko­ti­kat­so­mon sii­vit­tä­mä­nä yl­tää hur­mok­sel­li­sen pe­liin ku­ten esi­mer­kik­si IFK:sta vas­taan.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen