Harjavallan Hakala ei usko hautajaisiin
Harjavallan mäkitornin purkaminen oli pakon sanelemaa. Pian Hiittenharjulle kohoaa Ulvilan vanha metallimäki.
Vesa-Pekka Järvelä
Suomi ui mäkihypyn pohjamudissa ja Satakunta on valahtanut kauas kansalliselta huipulta.
– Puitteetkin ovat vielä kaukana nykypäivän vaatimuksista, mutta mitään harjavaltalaisen mäkihypyn hautajaisia ei ole tarkoitus viettää ja onhan Suomella sentään neljä miestä mäkiviikolla, painottaa Vesa Hakala.
Harjavalta oli vuosikymmeniä maakunnan tärkein mäkikeskus. Paikkakunnan parhaista hyppyvuosista ja kaupungin tunnetuimman mäkikotkan huippuajoista on kuitenkin vierähtänyt jo pitkä tovi. Suurin osa Harjavallan maamerkeiksi kohonneista puumäistä on vaarallisuutensa vuoksi purettu.
Vaikka satakuntalaisessa mäkihypyssä on vietetty pahaenteistä hiljaiseloa, taustalla on tapahtunut. Yksi askel parempaan on Ulvilan Massin metallimäen siirto Hiittenharjun maisemaan.
– K40 -mäen hankinnasta pitää antaa iso kiitos erityisesti savonlinnalaiselle Aatto Lamminpäälle, maksutta mäen siirtäneen ja kunnostaneen Panelian Kone Oy:n väelle ja mäkikoulun vetäjälle Tatu Hannukaiselle. Ilman heidän ja muiden mäkiaktiivien pyyteettömiä ponnistuksia sekä Leader Karhuseudun panostusta Harjavalta olisi luultavasti kadonnut mäkikartalta. Nyt on toiveita, että kaupunki pystyy taas tarjoamaan puitteet lajista kiinnostuneille nuorille. Heitä löytyy vielä näiltäkin leveysasteilta – sekä Harjavallasta että lähiseuduilta, kertoo 53-vuotias Hakala.
Jymyn ex-hyppääjän mukaan alueen kehitysprojektin on tarkoitus valmistua parin vuoden sisällä.
– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa junioreille olisi viisi erikokoista hyppyriä, joista suurin on K40-mäki. Aluetta tullaan muutenkin kehittämään.
Vuodet 1988-1995 kansainvälisellä tasolla kilpailleen Hakalan uran kovimpiin meriitteihin kuuluvat joukkuemäen MM-hopea Val di Fiemmessä ja Sapporon MC-kisan 3. sija sekä 12. sija Falunin MM-kisoissa. SM-kultaan Hakala liiteli kotimäessään jo 1990.
Hakalan lopetettua kilpauransa Suomen menestys jatkui. Mainetta pitivät yllä varsinkin Keski-Euroopan mäkiviikon viidesti valloittanut Janne Ahonen ja moninkertainen arvokisamitalisti Matti Hautamäki.
– Olli Happonen ja Ville Larinto olivat hekin lahjakkaita hyppääjiä, mutta kaksikon lento loppui valitettaviin loukkaantumisiin. Heidän jälkeensä menestys alkoi muutamaa tähtihetkeä lukuun ottamatta hiipumaan ja luisui lopulta jyrkkään syöksyyn.
Sinivalkoisten paraatilajista tuli penkkiurheilijoille todellinen painajainen. Viime aikoina mäkitaivaalle on vihdoin noussut hento valonpilkahdus. Merkkejä paremmasta ovat väläytelleet Antti Aalto, Niko Kytösaho ja Eetu Nousiainen. He puolustavat Suomen mainetta neljän osakilpailun turneella mäkiviikolla yhdessä Vilho Palosaaren, 18, kanssa. Mäkihypyn taso maailmalla on kivikova, eikä Oberstdorfin avauskisa paljoa lupaillut.
– Kakkoskierroksen paikat ovat silti realistisia. Kolmikko on osoittanut, että he voivat parhaimmillaan hätyytellä sijoja jopa kympin kärkeen.
Hakala on pyörinyt Hiittenharjun mäkikuvioissa jo 46 vuotta. Oman kilpauransa ohella hän on ollut tukemassa tyttärensä Kia-Emilian nyt jo päättynyttä alppihiihtouraa.
Lähivuosien ideana on Hakalan mukaan se, että Suomeen ja Satakuntaan saataisiin kasvatettua uusi mäkihyppääjäsukupolvi. Hän muistuttaa, että harrastajamäärien nousu ei kuitenkaan yksin riitä.
– Seuroissa tehtävä työ on elintärkeää. Sillä tasolla pitää olla ammattimaisia, kokopäiväisesti työskenteleviä valmentajia.

