Pet­te­ri Iko­nen / STT

Te­le­vi­si­o­lä­he­tyk­ses­tä nau­hoi­tet­tu ja Yo­u­tu­bes­sa jul­kais­tu

koos­te­vi­deo len­to­mä­en MM-kil­pai­luis­ta 1986 on kau­he­aa kat­sel­ta­vaa.

Vie­lä kau­he­am­paa oli ai­ka­naan seu­ra­ta ki­sa­ta­pah­tu­mia Itä­val­las­sa si­jait­se­van Kul­min len­to­mä­en tor­nis­ta tai mon­tus­ta.

– Muis­tan kil­pai­lut hy­vin. Keli oli ai­van kar­mea. Mie­hiä vie­tiin la­sa­ret­tiin ihan kun­nol­la, Mika Ko­jon­kos­ki muis­te­lee 38 vuo­den ta­kais­ta kil­pai­lua STT:lle.

Tuol­loin 22-vuo­ti­aan ja toi­sis­sa len­to­mä­en MM-kil­pai­luis­saan hy­pän­neen Ko­jon­kos­ken koh­dal­la kau­heus­ker­roin sai uu­det mit­ta­suh­teet oman hyp­py­vuo­ron lä­hes­ty­es­sä.

– Verk­ko­kal­voil­la on vie­lä­kin jäl­ki sii­tä, kun Nor­jan Rolf Åge Berg kel­tai­ses­sa hyp­py­pu­vus­sa läh­ti mat­kaan juu­ri en­nen mi­nua.

Berg liu­kui puo­mil­ta rän­niin ja pon­nis­ti hyp­py­rin keu­lal­ta. Oi­kuk­kais­sa tuu­li­o­lois­sa hä­nen toi­nen suk­sen­sa hauk­ka­si il­maa kum­mul­la.

– Näin, kun suk­sien poh­jat pais­toi­vat kum­mul­la koh­ti tor­nia, Ko­jon­kos­ki ker­taa nä­kö­ha­vain­to­aan.

Hyp­pyn­sä hal­lin­nan me­net­tä­nyt nor­ja­lai­nen pais­kau­tui naa­ma edel­lä alas­tu­lo­rin­tee­seen ja liu­kui mon­tun poh­jal­le.

"Seuraavana lavalle"

Ko­jon­kos­ki ta­ju­si Ber­gil­le käy­neen pa­has­ti.

– Otin suk­set ja­las­ta. Het­ken pääs­tä har­maa he­li­kop­te­ri, pu­nai­nen ris­ti kyl­jes­sä len­si vie­res­tä ha­ke­maan Rolf Ågea.

He­li­kop­te­rin pa­pa­tus kuu­luu myös koos­te­vi­de­ol­la, joka on muu­ten­kin oi­va ajan­ku­va sii­tä, mil­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa mä­keä hy­pät­tiin.

Kil­pai­lu jat­kui pie­nen tau­on jäl­keen.

– Ei ol­lut ko­e­hyp­pää­jiä. Seu­raa­va­na la­val­le. Tun­ne oli eri­koi­nen.

Ne­li­kier­rok­si­ses­sa ja kak­si­päi­väi­ses­sä kil­pai­lus­sa Ber­gin li­säk­si Ja­pa­nin Ma­sa­hi­ro Aki­mo­to ja Itä-Sak­san Ulf Fin­dei­sen me­net­ti­vät kum­mun ylä­puo­lel­la hyp­pyn­sä hal­lin­nan ran­koin seu­rauk­sin ja louk­kaan­tui­vat pa­has­ti.

Aki­mo­ton ja Ber­gin osal­ta hy­pyt jäi­vät uran vii­mei­sik­si, mut­ta Fin­dei­sen kii­pe­si tor­niin jo seu­raa­val­la kau­del­la ja kier­si maa­il­man­cu­pia vie­lä muu­ta­man vuo­den.

Satasta keulalle

Täl­lä vii­kol­la Kul­min len­to­mä­es­sä jär­jes­tet­tä­vis­sä MM-kil­pai­luis­sa hy­pä­tään täy­sin eri­lai­sis­sa puit­teis­sa ja eri­lai­sil­la va­rus­teil­la kuin muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten.

– Va­rus­teet, mie­het ja tuu­li­suo­jauk­set ovat ke­hit­ty­neet, la­jin pit­kän ke­hi­tyk­sen 1970-lu­vul­ta näi­hin ai­koi­hin saak­ka näh­nyt Ko­jon­kos­ki sa­noo.

– En­nen hy­pät­tiin lu­mi­la­dul­ta, mut­ta nyt on pak­kas­put­ket la­dun al­la. Latu on ihan eri ta­soa kuin ai­em­min.

Suk­si saat­toi pom­pa­ta pois epä­ta­sai­sel­ta lu­mi­la­dul­ta rat­kai­se­vas­ti en­nen keu­laa, mikä ai­heut­ti vaa­ra­ti­lan­teen tai ai­na­kin pi­la­si hy­pyn.

Lu­mi­la­tuun kät­key­tyi toi­nen­kin vaa­ra.

– Ve­si­sa­teel­la se oli mär­kä, ja sii­hen teh­tiin pa­rin met­rin vä­lein poik­kiu­ria, joi­hin ker­tyi vet­tä. Suk­set lä­pät­ti­vät ko­vas­ti, kun tul­tiin 100 ki­lo­met­riä tun­nis­sa -vauh­dil­la keu­lal­le.

– Niis­tä ajois­ta on ra­ju­ja muis­to­ja. Olen iloi­nen, et­tä hom­ma on ke­hit­ty­nyt.

Ny­ky­ään vauh­dit ovat hi­taam­mat, mut­ta par­haat hy­pyt len­to­mä­es­sä ovat yli 50 met­riä pi­dem­piä kuin Ko­jon­kos­ken ak­tii­vi­vuo­si­na.

"Hyvä Matti!"

Koos­te­vi­de­ol­ta kuu­luu, kun joku huu­taa "hyvä Mat­ti" en­nen Mat­ti Ny­kä­sen kol­man­nen kier­rok­sen suo­ri­tus­ta.

Hy­vin meni, mut­ta ei riit­tä­vän hy­vin. Itä­val­lan And­re­as Fel­der voit­ti vaa­ral­li­sen ura­kan päät­teek­si maa­il­man­mes­ta­ruu­den. Maan­mies Franz Neu­ländt­ner oli toi­nen ja Ny­kä­nen kol­mas. Fel­der si­vu­si 191 met­rin haa­mu­hy­pyl­lään Ny­kä­sen Pla­ni­cas­sa te­ke­mää maa­il­ma­nen­nä­tys­tä.

Tuo­mo Yli­pul­li täy­den­si suo­ma­lais­me­nes­tys­tä vii­den­nel­lä si­jal­la, Pek­ka Suor­sa oli seit­se­mäs ja Ko­jon­kos­ki 16:s. Edel­lis­vuon­na Pla­ni­cas­sa Ny­kä­nen voit­ti maa­il­man­mes­ta­ruu­den, Yli­pul­li oli seit­se­mäs ja Ko­jon­kos­ki 23:s.

Ko­jon­kos­ki lo­pet­ti kan­sain­vä­li­sen hyp­py­u­ran­sa var­hain, mut­ta on teh­nyt sen jäl­keen uran val­men­ta­ja­na ja ur­hei­lu­joh­ta­ja­na. Ny­kyi­sin hän työs­ken­te­lee Suo­men hiih­to­lii­tos­sa mä­ki­hy­pyn ja yh­dis­te­tyn la­ji­joh­ta­ja­na.

– Par­haat muis­tot mi­nul­la on Kul­mis­ta vuo­del­ta 2006. Roar Ljö­kel­söy voit­ti maa­il­man­mes­ta­ruu­den. Li­säk­si voi­tim­me jouk­ku­e­kil­pai­lun, Nor­jaa tuol­loin val­men­ta­nut Ko­jon­kos­ki sa­noo.

Henkiset ominaisuudet

Ny­ky­ään tur­val­li­suu­teen kiin­ni­te­tään huo­mi­o­ta eri ta­val­la myös ta­pah­tu­ma­jär­jes­te­lyis­sä. Kul­mis­sa 1986 kat­so­jia kii­pe­si pui­hin seu­raa­maan kil­pai­lua, ylei­sön jou­kos­sa räk­syt­ti koi­ria, ja louk­kaan­tu­neet hyp­pää­jät raa­hat­tiin paa­reil­la lää­kin­tä­ti­loi­hin ylei­sö­mas­so­jen läpi.

Ke­hi­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta mä­ki­hy­pys­tä ei saa kos­kaan täy­sin tur­val­lis­ta la­jia.

– Tur­val­li­suus on ai­van eri ta­sol­la kuin muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten, mut­ta Da­niel-And­re Tan­de kaa­tui to­del­la pa­has­ti ja vaa­ral­li­ses­ti Pla­ni­cas­sa muu­ta­ma vuo­si sit­ten, Ko­jon­kos­ki mai­nit­si len­to­mä­ki­täl­lis­tään hyp­py­kun­toon toi­pu­neen nor­ja­lai­sen.

Vii­me kau­del­la pa­hat ku­per­kei­kat ko­ki­vat esi­mer­kik­si Pla­ni­can suur­mä­es­sä Slo­ve­ni­an Pe­ter Prevc ja Lah­den be­to­nis­sa Nor­jan Ben­ja­min Öst­vold.

Prev­cil­ta ir­to­si suk­si kes­ken il­ma­len­non. Öst­vol­din koh­ta­lok­si koi­tui Sal­paus­se­läl­le tyy­pil­li­nen "so­lis­luu­ke­li" eli oi­ku­kas tuu­li. Mo­lem­mat ovat kier­tä­neet maa­il­man­cu­pia jäl­leen täl­lä kau­del­la.

Pa­ho­jen kaa­tu­mis­ten jäl­keen hyp­pää­jil­tä vaa­di­taan fyy­si­sen toi­pu­mi­sen li­säk­si hen­kis­tä toi­pu­mis­ta.

Kil­pai­lu­pää mi­ta­taan vii­meis­tään len­to­mä­es­sä, jos­sa epä­var­muu­den ker­roin kas­vaa.

– Hen­ki­set omi­nai­suu­det ovat tär­keim­mät. Mä­ki­hy­pys­sä pi­tää naut­tia it­sen­sä haas­ta­mi­ses­ta, Ko­jon­kos­ki avaa len­to­mä­ki­hyp­pää­mi­sen sa­lo­ja.

Vauh­tien ja ris­kien nous­tes­sa suo­ri­tuk­sen eh­jä­nä pi­tä­mi­nen ja us­kal­lus ko­ros­tu­vat. Ne pär­jää­vät, joi­den pa­ket­ti py­syy ka­sas­sa par­hai­ten.

– Sii­nä tu­lee esiin kes­kin­ker­tai­suu­den ja eri­no­mai­suu­den ero.

Kaksi suomalaisvoittajaa

En­sim­mäi­set len­to­mä­en MM-kil­pai­lut hy­pät­tiin 1972 Pla­ni­cas­sa. Jouk­ku­e­kil­pai­lu li­sät­tiin oh­jel­maan 2004. Ny­kä­sen (1985) li­säk­si suo­ma­lai­sis­ta len­to­mä­en maa­il­man­mes­ta­ruu­den on voit­ta­nut Jari Puik­ko­nen, joka oli ete­vin Oberst­dor­fis­sa 1981. Suo­men edel­li­nen mä­ki­hy­pyn ai­kuis­ten ar­vo­kil­pai­lu­mi­ta­li tuli len­to­mä­en MM-jouk­ku­e­kil­pai­lus­ta 2010.

Ant­ti Aal­to, Ee­tu Nou­si­ai­nen, Niko Ky­tö­sa­ho ja Kas­pe­ri Val­to edus­ta­vat Suo­mea tä­män vuo­den MM-kil­pai­luis­sa.

– Ee­tu hyp­pä­si Oberst­dor­fis­sa elä­män­sä par­hai­ta ki­so­ja pari vuot­ta sit­ten, Ko­jon­kos­ki viit­ta­si Nou­si­ai­sen si­joi­hin 8 ja 15.

Myös Aal­to on hy­pän­nyt maa­il­man­cu­pin len­to­mä­ki­kil­pai­lus­sa kym­me­nen par­haan jouk­koon.

– Ant­ti ja Ee­tu so­pi­vat mo­lem­mat len­to­mä­keen.

Ko­ko­nai­suu­te­na Suo­men kau­si on ol­lut las­ku­suun­nas­sa hy­vän alun jäl­keen.

– Nel­jä en­sim­mäis­tä ki­saa oli­vat hy­vin po­si­tii­vi­sia. Suu­rin piir­tein kaik­ki lei­ri­tys­toi­min­ta piti ajaa alas ke­säl­lä, mut­ta tämä ei nä­ky­nyt ne­ga­tii­vi­se­na al­ku­kau­den kil­pai­lu­jen tu­lok­sis­sa. Mat­kan ede­tes­sä hom­ma ei ole läh­te­nyt ke­hit­ty­mään ha­lut­tuun suun­taan, Ko­jon­kos­ki ar­vi­oi.

Al­ku­kau­des­ta suo­ma­lai­set na­kut­ti­vat ta­sai­ses­ti toi­sel­le kier­rok­sel­le, mut­ta sit­ten ta­pah­tui jo­tain. Vä­läyk­set ovat jou­lu­kuun puo­li­vä­lin jäl­keen jää­neet yk­sit­täi­sik­si.

– Jos ha­lu­taan hal­koa hiuk­sia, Kes­ki-Eu­roo­pan mä­ki­viik­ko oli pa­rem­pi kuin vuo­si sit­ten. Mut­ta ei­hän se hyvä ol­lut vie­lä­kään.

– Mä­ki­vii­kon jäl­keen jo­kai­nen päi­vä on ol­lut as­kel koh­ti len­to­mä­en MM-kil­pai­lu­ja, Ko­jon­kos­ki paa­lut­taa kau­den ai­no­an ar­vo­kil­pai­lun edel­lä.