Nobelin rauhanpalkinto ydinaseiden vastaiselle työlle
Niilo Simojoki / STT
Nobelin rauhanpalkinnon saa tänä vuonna Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksista eloonjääneiden japanilaisten järjestö Nihon Hidankyo. Norjan Nobel-komitea ilmoitti valinnasta perjantaina puoliltapäivin Suomen aikaa Oslossa.
Komitean mukaan ruohonjuuritason järjestö palkitaan sen työstä ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi.
Nihon Hidankyo perustettiin vuonna 1956 japanilaisten eloonjääneiden ja Tyynenmeren saarilla tehdyistä ydinkokeista kärsineiden yhteistyöjärjestöksi.
Järjestön toisen puheenjohtajan Toshiyuki Mimakin mukaan on harhaluulo väittää, että ydinaseet olisivat tae rauhan säilymiselle maailmassa.
– Jos esimerkiksi Venäjä käyttää niitä Ukrainaa vastaan tai Israel Gazassa, niin ei se siihen lopu, Mimaki sanoi toimittajille uutistoimisto AFP:n mukaan.
Japanin pääministerin Shigeru Ishiban mukaan rauhanpalkinnon antaminen Nihon Hidankyolle on erittäin merkittävää.
Ydinpommituksesta eloonjääneitä kutsuaan Japanissa nimellä hibakusha. Nobel-komitean mukaan hibakushat ovat kertomuksilla omista henkilökohtaisista kokemuksistaan osoittaneet, miksi ydinaseita ei pidä enää koskaan käyttää.
– He ovat auttaneet meitä kuvailemaan jotain, mitä ei voi kuvailla, komitea toteaa.
Kipeiden kokemustensa jakamisen lisäksi hibakushat ovat julkaisseet lukemattomia vetoomuksia ja lähettäneet edustajiaan YK:hon ja erilaisiin rauhankonferensseihin puhumaan ydinaseriisunnan puolesta.
Jonain päivänä yhtään hibakushaa ei ole enää joukossamme, mutta Nobel-komitean mukaan Japanissa on sitoutunut muistamisen kulttuuri, joka vie eloonjääneiden viestiä eteenpäin tuleville sukupolville.
Komitean palkintoperusteiden mukaan on rohkaisevaa, ettei ydinaseita ole käytetty sodassa lähes 80 vuoteen Japanin elokuun 1945 pommitusten jälkeen. Tämän "ydinasetabun" syntymisessä japanilaisten eloonjääneiden toiminnalla on ollut merkittävä rooli.
– Siksi onkin hälyttävää, että tänä päivänä tabu ydinaseiden käyttämisestä on paineen alaisena, komitea kirjoittaa.
Komitea ei maininnut perusteluissaan Venäjää, joka on Ukrainan sodan aikana toistuvasti vihjannut mahdollisuudesta käyttää ydinasetta. Sen sijaan komitea muistutti, että kaikki ydinasevallat modernisoivat asearsenaalejaan ja uudet maat pyrkivät hankkimaan itselleen ydinaseen.
Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit surmasivat arviolta 120 000 ihmistä. Nobel-komitean mukaan nykypäivän ydinaseet ovat moninkertaisesti tuhovoimaisempia ja kykenevät tappamaan hetkessä miljoonia ihmisiä.
Viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin vangitulle iranilaisaktivistille Narges Mohammadille.
Nobel-palkinto luovutetaan Oslossa 10. joulukuuta pidettävässä seremoniassa.
Ennakkoon rauhanpalkinnon saajaksi veikattiin muun muassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Odihr) vaalitarkkailijoita tai Kansainvälistä tuomioistuinta ICJ:tä.
Vedonlyöntisivustoilla kärjessä rauhanpalkinnon saajaksi ovat olleet muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Valko-Venäjän maanpaossa olevan opposition johtohahmo Svjatlana Tsihanouskaja.
Ennen rauhanpalkintoa tällä viikolla on jo julkistettu Tukholmassa lääketieteen, fysiikan, kemian ja kirjallisuuden Nobel-palkintojen saajat. Ensi maanantaina julkistetaan vielä taloustieteen palkinto, jonka Ruotsin keskuspankki perusti 1960-luvun lopulla "Alfred Nobelin muistoksi".
Jokaisen Nobel-palkinnon rahallinen arvo on tänä vuonna 11 miljoonaa Ruotsin kruunua eli vajaat 970 000 euroa.
-----
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.