Juk­ka Sil­vast

Sa­ta­kun­ta, Sä­ky­lä/Sä­ky­lä, Ran­ta­tie, eläi­men pe­las­ta­mi­nen, 05.12.2022 16:10:17, Jout­sen ol­lut pai­kal­laan jääl­lä päi­vän ajan. Huo­les­tu­neet asuk­kaat soit­ti­vat hä­ly­tyk­sen il­ta­päi­väl­lä. Pa­lo­kun­nan saa­pu­es­sa pai­kal­le ja lä­hel­le niin lin­tu jat­koi mat­kaan­sa tyy­ty­väi­se­nä.

Edel­lä ole­va on hä­ly­tys­teh­tä­vä maa­nan­tail­ta. Vii­kon­lop­pu tar­jo­si näi­tä li­sää. Tämä on tätä ai­kaa. Jout­sen­ten olei­lus­ta jää­ty­vien ve­siä ää­rel­lä ih­mi­nen tun­tuu huo­les­tu­van vuo­des­ta toi­seen.

Hä­däs­sä ole­van pe­las­ta­mi­nen on la­kiin kir­joi­tet­tu. Hä­tään on re­a­goi­ta­va. Usein pe­las­tus­lai­tos sil­ti kan­nus­taa seu­raa­maan ti­lan­net­ta riit­tä­vän pit­kään, jol­loin avun tar­ve voi­daan uu­del­leen ar­vi­oi­da.

Ko­ke­nut lin­tu­a­si­an­tun­ti­ja, luon­non­suo­je­lu­val­vo­ja Kim­mo Nuo­tio Po­rin kau­pun­gil­ta taus­toit­taa asi­aa, mitä voi tar­kas­tel­la use­am­mas­ta kul­mas­ta.

– Ky­sy­mys on sii­tä myös, et­tä luon­to va­lit­see, ei­kä sen mer­ki­tys­tä ih­mi­nen ai­na ym­mär­rä. Luon­to luo reu­na­eh­to­ja sel­viy­ty­mi­sel­le.

Nuo­tio sa­noo ja jopa ko­ros­taa, et­tä ih­mi­sen aut­ta­mi­sen tar­peen tun­te­muk­sia ei pidä vä­hek­syä.

– Tie­dän, et­tä ih­mi­sil­lä on halu aut­taa, ja se on hie­noa. Mut­ta ei sii­nä isoa ri­kos­ta­kaan ta­pah­du, jos an­taa eläi­men sel­viy­tyä omin voi­min.

Hän nä­kee, et­tä har­voin se jout­sen oi­ke­as­ti tar­vit­see apua. Lin­nut ve­nyt­tä­vät läh­tö­ään Suo­mes­ta, ja sa­moin ne yrit­tä­vät saa­pua maa­han pe­si­mään mah­dol­li­sim­man ai­kai­sin saa­dak­seen par­haat pe­si­mä­pai­kat.

– On­nis­tu­en sii­nä tai epä­on­nis­tu­en, Nuo­tio tar­ken­taa.

Se, et­tä eläi­miä kuo­lee luon­toon, on isos­sa ku­vas­sa luon­non omaa va­lin­taa. Tuo va­lin­ta Nuo­ti­on mu­kaan on iso voi­ma. Se, min­kä ih­mi­nen ha­vait­see, ku­ten jout­se­nen jääl­lä, on mur­to-osa luon­non luon­nol­lis­ta kier­to­kul­kua. Kuol­leet eläi­met jää­vät tois­ten eläin­ten ra­vin­nok­si.

– Jot­kut ih­mi­set jopa ke­rää­vät jout­sen­ten raa­to­ja pois luon­nos­ta, ja sa­mal­la vie­vät ra­vin­non toi­sel­ta eläi­mel­tä.

Jout­sen­ten muut­toa ja ylei­syyt­tä seu­ran­nut Nuo­tio ker­too, et­tä en­nen kyh­my­jout­sen oli useim­mi­ten se jout­se­nis­ta, joka syk­syi­sin tun­tui ole­van pu­las­sa.

– Kyh­my­jout­sen tar­vit­see vii­si kuu­kaut­ta ke­hit­ty­äk­seen len­to­ky­kyi­sek­si. Lau­lu­jout­sen tar­vit­see nel­jä.

Kyh­my­jout­sen lau­lu­jout­se­nen yleis­ty­es­sä sa­mal­la on vä­hen­ty­nyt. Sen vuok­si pe­las­tet­ta­vat ovat lau­lu­jout­se­nia pää­sään­töi­ses­ti.

Lau­lu­jout­sen on yleis­ty­nyt voi­mak­kaas­ti vii­me vuo­si­na Suo­mes­sa.

Ko­din pi­ha­pii­rien lin­tu­jen ys­tä­vät ovat aloit­ta­neet ruo­kin­nat. Ta­li­pal­lot riip­pu­vat ok­sis­sa, jy­viä löy­tyy lin­tu­lau­doil­ta.

– Pik­ku­lin­tu­jen ruo­kin­ta on hyvä tapa. Yh­tä ur­baa­ne­ja ti­ai­set ovat kuin me ih­mi­set, Kim­mo Nuo­tio sa­noo.

Nuo­tio jat­kaa, et­tä ruo­kin­ta aut­taa, ja lin­tu­jen tark­kai­lu tuo ta­vat­to­mas­ti iloa kat­se­li­jal­le.

Jut­tua muo­kat­tu 5.12. kel­lo 16.40.