Kat­ri Mä­en­pää

Vers­tas Goes Kus­tom Kul­tu­re -ta­pah­tu­ma jär­jes­tet­tiin vii­me vii­kon­lop­pu­na tois­ta­mi­seen Nak­ki­las­sa. Mar­jo ja Har­ri Hög­lun­din luo­man ta­pah­tu­man ide­oin­ti läh­ti liik­keel­le pa­ris­kun­nan omas­ta kiin­nos­tuk­ses­ta.

– Meil­lä kiin­nos­tus kus­tom kult­tuu­riin läh­ti liik­keel­le au­to­har­ras­tuk­ses­ta. Sen myö­tä olem­me kiin­nos­tu­neet myös tai­tees­ta ja koko kult­tuu­ris­ta, Mar­jo sa­noo.

En­si­kos­ke­tus kus­tom kult­tuu­riin ta­pah­tui 12 vuot­ta sit­ten, kun he vie­rai­li­vat vas­taa­vas­sa ta­pah­tu­mas­sa Hel­sin­gis­sä.

– Kun ava­sim­me Vers­taan Nak­ki­laan, ky­syin ta­pah­tu­man jär­jes­tä­jäl­tä, saam­me­ko me­kin jär­jes­tää vas­taa­van ta­pah­tu­man. Ta­pah­tu­ma on hie­no ti­lai­suus le­vit­tää tie­toa kult­tuu­ris­ta ja saa­da tai­tei­li­joi­ta esil­le, Har­ri Hög­lund li­sää.

Vers­taan ta­pah­tu­ma on lois­ta­va paik­ka sel­vit­tää, mitä kus­tom kul­tu­re oi­kein on. Pai­kal­la on muun mu­as­sa van­ho­ja ame­rik­ka­lai­sia au­to­ja, moot­to­ri­pyö­riä, pin-up-tyt­tö­jä, kylt­ti­tai­tei­li­joi­ta, ta­tuo­i­ja, muo­tia, roc­ka­bil­ly-mu­siik­kia ja pinst­ri­pe-tai­det­ta. Il­lan ai­ka­na käy­tiin myös Miss Pin­ta­ge 2020 -fi­naa­li.

Vie­lä pa­rem­man vas­tauk­sen saa, kun ky­syy asi­aa Pek­ka “Pek­su” Man­ner­maal­ta, joka te­kee kus­tom kult­tuu­ris­ta väi­tös­kir­jaa ja on ikään kuin kus­tom kul­tu­ren isä Suo­mes­sa.

– Kus­tom kul­tu­re on il­miö, joka sai ni­men­sä vuon­na 1993 Yh­dys­val­lois­sa jär­jes­te­tys­tä hot­rod- ja pinst­ri­pe-tai­tei­li­joi­den te­ok­sis­ta koos­tu­vas­ta näyt­te­lys­tä. Ky­sees­sä ovat ku­vat, joi­ta on maa­lat­tu au­toi­hin, moot­to­ri­pyö­rän tank­kei­hin, ky­pä­riin ja vaat­tei­siin, hän se­lit­tää.

Täs­tä il­miö on kas­va­nut. Mu­kaan ovat tul­leet muun mu­as­sa tiki-kult­tuu­ri eli pat­saat, joi­ta so­das­ta pa­lan­neet ame­rik­ka­lais­so­ti­laat al­koi­vat veis­tää, pin-up, ta­tuo­in­nit ja jopa skeit­ti­kult­tuu­ri.

– Kus­tom kul­tu­re on kaik­ki­al­la maa­il­mas­sa sa­man­lais­ta. Sii­nä yh­dis­ty­vät eri su­ku­pol­vien nos­tal­gi­sia piir­tei­tä. Kus­tom kul­tu­re on eri su­ku­pol­vien ret­roa.

Kus­tom kul­tu­re le­vi­si Suo­mes­sa 90-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen, sa­moin kuin muu­al­la­kin maa­il­mas­sa. Pek­ka Man­ner­maan mu­kaan se on in­ter­ne­tin yleis­ty­mi­sen an­si­o­ta.

– Suo­mes­sa kult­tuu­rin le­vi­ä­mi­seen vai­kut­ti­vat 90-lu­vun roc­ka­bil­ly-buu­mi ja van­ho­jen ame­ri­ka­nau­to­jen ra­ken­ta­mi­nen. Tääl­lä har­ras­tuk­seen kuu­lui­vat en­sin au­tot ja sit­ten ih­mi­set. Kes­ki-Eu­roo­pas­sa le­vi­ä­mi­nen ta­pah­tui päin­vas­toin: en­sin tu­li­vat tiet­tyyn tyy­liin pu­keu­tu­vat ih­mi­set, jot­ka saat­toi­vat omis­taa ame­ri­kan­rau­dan.

Vaik­ka kus­tom kul­tu­re on mo­ni­nais­ta ja sii­hen liit­tyy usei­ta eri­lai­sia il­mi­öi­tä, Pek­ka Man­ner­maa on huo­man­nut, et­tä eri osa-alu­ei­ta yh­dis­tää kak­si piir­ret­tä.

– En­sim­mäi­nen yh­dis­tä­vä te­ki­jä on ret­ro ja toi­nen kä­si­työ. Kus­tom kul­tu­res­sa oleel­lis­ta on kä­sil­lä te­ke­mi­nen ja kä­si­työn ar­vos­tus.