Satakunnan Yrittäjä -lehti: Vahva vaikuttaja lentoasemalta
Seppo Collanderin leipälaji on yritysten omistusjärjestelyt ja opastaminen. Hän laskee tehneensä pelkästään Satakunnassa lähes sata yritysjärjestelyä.
Mitä ajattelee vuodesta 1978 lähtien yritysjärjestelyjä tehnyt hallituksen puheenjohtaja Seppo Collander suomalaisista yrittäjistä tänään? Ei lainkaan pahaa.
– Täällä on valtava tietotaito ja innovatiivisia ihmisiä paljon. Siksi täältä on noussut paljon erilaisia menestystarinoita. Kunhan vain annetaan kasvaa ja menestyä. Se olisi parasta, hän viittaa yhteiskunnan asettamiin rajoihin.
Seppo Collander ja Helena Kumpulainen, molemmat Heimari Oy:n perustajajäseniä, pitävät tukikohtaansa Porin lentoasemalla. Saumaton yhteistyö on jatkunut yli 30 vuotta.
– Enhän minä mitään tee, Helena tekee kaiken työn, Collander vitsailee ohi mennessään.
Osin totta siten, että Kumpulainen hoitaa asiakirjat, tietoliikenteen, tietopalvelun ja vastaavat asiat, Seppo Collander hoitaa neuvottelut asiakkaiden kanssa ja ideoinnin.
Heimari Oy:n nimi juontaa hallituksen puheenjohtaja Collanderin tyttärien nimistä Heidi ja Marianna. Aikoinaan Lifimin johdon täydennyskoulutuslaitoksessa vierailevana luennoitsijana toiminut Collander oli päättänyt panostaa yritysjärjestelyihin. Kontaktipintaa kentälle oli uutta yritystä varten valmiina.
Muutama viikko sitten Collander sai valtakunnallisen Suomen Perheyritysten liiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kunniakirjan – Vuoden 2020 omistajanvaihdosasiantuntija. Toimiston seinällä on toinenkin tunnustus – PKT-säätiön myöntämä palkinto vuodelta 2002. Sen peruste on omistusjärjestelyn kokonaisvaltainen toteuttaminen Printal Oy:ssä.
– Lämmittihän se, hän sanoo tuoreesta huomionosoituksesta.
Palkinto jaettiin toisen kerran yrityskauppoja työnään tekevälle ammattilaiselle.
– Ensimmäisen palkinnon voittaja kävi onnittelemassa täällä minua paikan päällä, kilpailijaansa. Mutta ei meillä ole kilpailua, kenttää on aivan riittävästi – toimintamallit ovat aivan erilaiset.
Collander sanoo, että yritysneuvonta muutoin on aivan loputon kenttä. Kun heitin, että pitäisikö vain antaa yrittäjille massiivisen laaja neuvontabuusti, niin johan maakunta nousisi, Collander siihen toteaa, ettei se niin mene.
– Jokainen yritys on erilainen, jokainen yrittäjä on erilainen. Firma vaatii sen pohjalle yrittäjyyden, eikä ulkopuolelta pysty ydintä tekemään. Yrittäjien varaan koko yhteiskuntakin täytyy rakentaa, harjavaltalainen sanoo.
Hän arvioi tehneensä Satakunnassa uransa aikana 70–100 yritysjärjestelyä. Mutta Seppo Collanderilla on valtakunnallinen maine.
– Iso työ meille oli Rautaruukki. Irrotimme siitä 14 yritystä. Se on ollut suurin toimeksianto.
– Ja Kemiran pelastaminen vuonna 2002 siten, ettei se joutunut ruotsalaisten käsiin, hän sanoo toisesta suuresta.
Hän kertoo Kemira-ponnistelujen vieneen puoli vuotta, siihen osallistui Kemiran hallituksen silloinen puheenjohtaja Timo Kallikin. Lopulta eduskunnan koeäänestyksessä kansanedustajat ilmaisivat 70 prosentin vahvuisena näkemyksensä, ettei myyntiä hyväksytä. Collander kuvaa tätä selkävoitoksi.
– Siihen se kauppa lahosi. Kemiran isoa kassaa ruotsalaiset havittelivat.
Hänen roolinsa elinkeinoelämässä on ollut järjestellä yritykset asentoon, jossa ne selviytyvät kriiseistä ja menestyvät.
– Kun katsot ikkunasta, niitä, joissa olen ollut mukana, on paljon, hän sanoo ja luettelee pitkän listan satakuntalaisia tunnettuja firmoja.
– On mielenkiintoista rakentaa. Siinä työssä tapaa yrittäjiä, yrittäjät ovat omia persooniaan ja kaikki vieläpä erilaisia. Mutta ei olisi yrittäjiäkään, jos he eivät ottaisi riskejä omassa toiminnassaan.
Heimari Oy:llä on erilainen toimintatapa kuin muilla.
– Siten, miten me teemme, ei ole muita. Ensinnäkään emme laskuta, jos emme onnistu. Toisekseen teemme tarvittaessa kaiken valmiiksi, avaimet käteen. Silti olemme aika edullinen tekijä.
Hän lisää, että aika nopeasti toimeksiantajayrityksestä tietää, voiko sitä auttaa.
– Taseet pyydän. Kokemuksen avulla aika hyvin pystyn tuotantohallin läpi kuljettuani sanomaan koneiden ja laitteiden arvon, myös kiinteistön.
Hän on ollut kriittinen verottajaa kohtaan, aktiivinen vaikuttaja ministeriöiden ja etujärjestöjen suuntaan ja on edelleen.
– Miksi valtion pitää olla änkyrä niille, jotka maksavat veroja. Verottajan kuuluisi olla veroja maksavan puolella – jos ei ole veronmaksajaa, ei ole yhteiskuntaakaan.
Koronakaudesta hän sanoo, että verottaja tulee esiin, kunhan korona hellittää.
– Kun päästään eroon, verottaja tulee perässä ja kaataa monia yrittäjiä. Ei verottaja anna armoa. Mutta ei ahdinko ole niiden yrittäjien syy, vaan valtio se lopetti liiketoiminnan.
– Tällä hetkellä ei saa hakea ketään konkurssiin, mutta kun koronatilanne aukeaa, aitaa kaatuu. Tätä pelkään kaikkein eniten. Ne, jotka työllistävät ja maksavat, ne kaadetaan. Ei siinä ole kansantaloudellisesti mitään järkeä.
Jukka Silvast

