Tui­ja Saa­ri­nen

Kau­ka­na ta­ka­na ovat ne ajat, jol­loin He­vos­suon jä­te­a­se­man asi­a­kas saat­toi vie­lä suh­tau­tua pen­se­äs­ti jä­te­kuor­man­sa la­jit­te­luun ja vaa­tia sen kip­paa­mis­ta sel­lai­se­naan penk­kaan.

– Asen­teet kier­rät­tä­mis­tä, la­jit­te­lua ja yli­pää­tään jä­te­huol­toa koh­taan ovat hur­jas­ti muut­tu­neet myön­tei­sem­pään suun­taan, tie­tää jä­te­huol­to­neu­vo­ja Kai­sa Ta­ru­jo­ki Rau­man seu­dun jä­te­huol­to­lai­tok­sel­ta.

Van­has­ta He­vos­suon kaa­to­pai­kas­ta on oi­ke­as­taan vain muis­to jäl­jel­lä, sil­lä lin­nut, ro­tat ja ha­ju­kin ovat pois­sa. Yh­dys­kun­ta­jä­te hyö­dyn­ne­tään tänä päi­vä­nä ener­gi­a­na tai ma­te­ri­aa­li­na, ja vain mur­to-osa kai­kes­ta syn­ty­nees­tä jät­tees­tä pää­tyy penk­kaan eli jät­tei­den lä­ji­ty­sa­lu­eel­le. Dra­maat­ti­sin muu­tos ta­pah­tui Suo­mes­sa vuon­na 2016, jol­loin yh­dys­kun­ta­jät­tei­den vie­mi­nen kaa­to­pai­kal­le kiel­let­tiin.

Paperinen biojätepussi on telineessä, joka pitää sen ilmavana. Näin hajuja ei pääse syntymään. Telineitä voi ostaa esimerkiksi Hevossuon jäteasemalta, kertoo jätehuoltoneuvoja Kaisa Tarujoki Rauman seudun jätehuoltolaitokselta. Kuva: Tuija Saarinen

Ta­ru­jo­ki neu­voo päi­vit­täin rau­ma­lai­sia jä­te­huol­to­a­si­ois­sa, mut­ta on­ko niin, et­tei suu­ta­rin lap­sil­la ole ken­kiä? Mi­ten jä­te­huol­to­neu­vo­ja on it­se omas­sa ko­dis­saan jär­jes­tä­nyt jät­tei­den la­jit­te­lun?

Ta­ru­jo­ki asuu ne­li­hen­ki­sen per­heen­sä kans­sa Uo­ti­las­sa oma­ko­ti­ta­los­sa. Keit­ti­ös­sä jät­tei­tä la­ji­tel­laan äk­kiä las­kien seit­se­mään eri as­ti­aan tai pus­siin. Tis­ki­pöy­däl­lä on te­li­nees­sä pa­pe­ri­nen bi­o­jä­te­pus­si, tis­ki­al­taan ala­puo­lel­la ole­vas­ta ve­to­laa­ti­kos­ta löy­ty­vät as­ti­at me­tal­lil­le, la­sil­le, se­ka­jät­teel­le sekä muo­vi­pak­kauk­sil­le, ja lat­ti­al­la ovat kas­sit kar­ton­gil­le ja pa­pe­ril­le.

– Eni­ten ker­tyy muo­vi­pak­kauk­sia. Seu­raa­vak­si eni­ten tu­lee bi­o­jä­tet­tä ja kol­man­nek­si eni­ten kar­ton­kia.

Se­ka­jä­te­as­tia täyt­tyy mal­li­kel­poi­sen hi­taas­ti, sil­lä Ta­ru­jo­ki ei edes muis­ta, mil­loin hän on vii­mek­si vie­nyt sen ulos. Nyt sii­nä ovat pääl­lim­mäi­se­nä vil­la­pai­dan päät­te­lys­tä jää­neet lan­gat ja koi­ran lelu.

La­si­purk­ke­ja ja me­tal­li­sia säi­ly­ke­tölk­ke­jä Ta­ru­jo­ki ei pese, huuh­te­lu riit­tää.

– Jos­kus ih­mi­set jopa li­ot­ti­vat la­si­purk­kien eti­ke­tit ir­ti, mut­ta sel­lais­ta ei to­del­la­kaan tar­vit­se teh­dä.

Enää ei myös­kään et­si­tä koo­de­ja muo­vi­pak­kaus­ten poh­jis­ta, sil­lä se oli pol­tet­ta­van ener­gi­a­jät­teen ke­räy­sai­kaa. Ny­ky­ään muo­vi­pak­kaus­jä­te me­nee uu­si­o­käyt­töön.

Pa­pe­ri­nen bi­o­jä­te­pus­si Ta­ru­jo­en keit­ti­ös­sä on avoin ja te­li­nees­sä, joka an­taa sen hen­git­tää. Näin bi­o­jät­teet kui­vu­vat, ei­kä ikä­viä ha­ju­ja syn­ny. Ta­ru­jo­ki heit­tää pus­sin sen täy­tyt­tyä kom­pos­to­riin.

Kurkistus jätehuoltoneuvojan roskiskaappiin. Vetolaatikosta löytyvät astiat niin metallille, lasille, sekajätteelle kuin muovipakkauksillekin. Kuva: Tuija Saarinen

Pi­hal­ta löy­ty­vät läm­pö­kom­pos­to­rin li­säk­si se­ka­jä­te­as­tia ja muo­vi­pak­kaus­jä­te­as­tia.

– Vaik­ka käyn vii­si ker­taa vii­kos­sa jä­te­a­se­mal­la töis­sä, muo­vi­pak­kaus­jät­teet tup­pa­si­vat unoh­tua kie­rut­te­le­maan au­tos­sa. Sik­si pää­tin, et­tä hom­maan pi­hal­le niil­le oman as­ti­an.

Se­ka­jä­te­as­ti­an tyh­jen­nys­vä­li on kuu­si viik­koa, muo­vi ha­e­taan nel­jän vii­kon vä­lein. Ta­ru­jo­ki ar­ve­lee, et­tä se­ka­jä­te­as­ti­an tyh­jen­nys­vä­li voi­si hy­vin ol­la kah­dek­san­kin viik­koa.

Yksi vaihtoehto biojätteen erilliskeräykselle on tuulettuva biojäteastia. Sen tyhjennysväli on jopa neljä viikkoa. Kuva: Kaisa Tarujoki.

Kom­pos­toin­ti ja bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räys ovat ai­na­kin vii­mei­set pari vuot­ta pu­hu­tut­ta­neet jä­te­huol­lon asi­ak­kai­ta Rau­man­kin seu­dul­la. Syy­nä on se, et­tä 19.7.2024 al­ka­en bi­o­jät­teen ke­räys tu­lee pa­kol­li­sek­si kai­kil­le asuk­kail­le yli 10 000 asuk­kaan taa­ja­mis­sa, toi­sin sa­no­en bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räys­vel­voi­te tu­lee kos­ke­maan myös oma­ko­ti­ta­lo­ja. Bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räyk­sen voi kor­va­ta kiin­teis­töl­lä ta­pah­tu­val­la kom­pos­toin­nil­la.

Moni pun­ta­roi­kin täl­lä het­kel­lä eri­lais­ten kom­pos­toin­ti­vaih­to­eh­to­jen ja bi­o­jä­te­as­ti­oi­den vä­lil­lä.

– Yk­si vaih­to­eh­to, joka on he­rät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta on tuu­let­tu­va bi­o­jä­te­as­tia. Sen tyh­jen­nys­vä­li voi ol­la nel­jä­kin viik­koa, kun ta­va­no­mai­sen bi­o­jä­te­as­ti­an tyh­jen­nys­vä­li on 1–2 viik­koa. Tuu­let­tu­vaan bi­o­jä­te­as­ti­aan lai­te­taan bi­o­jät­teet pa­pe­ri­pus­sis­sa.

Ta­ru­jo­ki ko­ros­taa, et­tä pa­nos­tuk­set bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räyk­seen tai kom­pos­toin­tiin tu­le­vat mak­sa­maan it­sen­sä ta­kai­sin, kun se­ka­jät­teen mää­rä ja kal­liit tyh­jen­nys­ker­rat vä­he­ne­vät.

Lo­puk­si: Mikä on rau­ma­lais­ten hel­ma­syn­ti jät­tei­den la­jit­te­lus­sa?

– Pah­vit pi­täi­si muis­taa li­tis­tää ai­na mai­to­pur­kis­ta te­le­vi­si­on pah­vi­pak­kauk­seen, ol­laan sit­ten ta­lo­yh­ti­ös­sä tai kier­rä­tys­pis­teel­lä, vink­kaa Ta­ru­jo­ki.