Porilaisen luokanopettajan mukaan lasten lukutaidolle on paljon tehtävissä: Tärkeintä on lukea säännöllisesti, jolloin lukemisesta muodostuu hyvä tapa
Huoli lasten lukemaan oppimisesta nousi jälleen valokeilaan, kun kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Iida Rauma otti asian esiin puheessaan. Luokanopettaja Elina Järvelä toteaa, ettei lasten lukutaitoa ole vielä menetetty.
Porin Itätuulen koulussa 4. luokan luokanopettajana sekä vararehtorina työskentelevä Elina Järvelä ymmärtää, mistä lasten lukutaitoon liittyvä huoli kumpuaa. Samalla hän painottaa, että asialle on kuitenkin paljon tehtävissä.
Järvelä arvelee, että lukutaidon tukemisessa on koulukohtaisia eroja. Itätuulen koulussa vuoden teema on Lukeva koulu. Lukemista pyritään ujuttamaan koulupäivän aikana eri oppiaineiden joukkoon.
Lisäksi koulu järjestään muun muassa lukuvälkkiä. Lukuvälkkä on 30 minuutin mittainen pitkä välitunti, jonka aikana oppilas voi tulla lukemaan valitsemaansa kirjaa tiettyyn luokkahuoneeseen. Järvelän mukaan lukuvälkällä on valtava suosio, ja osanottajia käy pienemmistä lapsista yläkoululaisiin. Ja kännykät pysyvät poissa.
Koulussa harjoitellaan myös ääneen lukemista ja tarinoiden kuuntelemista. Esimerkiksi Järvelän luokalla on 4 hengen lukupiirejä, joissa lapset lukevat toisilleen vuoronperään samaa kirjaa. 4.luokkalaiset lukevat sujuvasti jo kunnon romaaneja, kuten Harry Pottereita. Heppakirjatkin ovat suosittuja, ja jännitystarinat.
Järvelän mukaan lukemisen oppimisessa merkityksellistä on säännöllisyys, jolloin lukemisesta syntyy toistuva tapa. Lukemista olisi hyvä tapahtua pitkin viikkoa.
– Sellainen ei riitä, että kerran kuussa luetaan tunti. Lukemisesta pitäisi saada useasti tapahtuva toimintamalli. Ja mieluummin pienissä erissä, että mielenkiinto säilyy.
Järvelän luokka aloittaa tällä hetkellä aamunsa kuuntelemalla opettajan lukemaa tonttukirjaa, joulunalusaikaa kun eletään.
– Aikuiset pystyvät paljon tukemaan sitä, että lukemisesta tulee tapa! Totta kai siinä on iso merkitys myös kodeilla. Jos lapselle on luettu pienenä, se vaikuttaa kaikenlaiseen oppimiseen.
Toistojen kannalta iltasatujenkin lukeminen lapselle on oikein hyvä tapa. Puhumattakaan siitä, että lapsi nauttii yhteisestä lukuhetkestä aikuisen kanssa.
Järvelä toteaa, että lukutaitoa täytyy tukea alkuluokilta asti, ja kohdentaa siihen riittävästi resursseja. Lukemisen juurruttamisessa tavaksi peruskoulu on tärkeää aikaa.
– Lukeminen kehittää mielikuvitusta, vähentää stressiä, lisää luovuutta ja kykyä jäsentää asioita, auttaa keskittymään, on yleissivistävää sekä tukee lapsen kirjoitustaitoa, Järvelä luettelee lukemisen hyötyjä.
Oman luokkansa lukeminen on Järvelän mukaan hyvällä mallilla. Eikä lasten kiinnostus kirjoihin ole kadonnut minnekään, vaikka eletään älylaitteiden keskellä.
Hän pohtii, että älylaitteet vievät lapsen aikaa, jos niiden annetaan viedä. Siitä huolimatta hän uskoo, että älylaitteiden ja lukemisen sopuisa rinnakkaiselo on mahdollinen.
– Kyllä varmasti lapsen älylaitteiden käyttöä kannattaa rajoittaa. Mutta eivät ne kumoa toisiaan. Onhan meillä esimerkiksi äänikirjojakin nykyään.
Toimittaja: Pauliina Vilpakka
