Teemailta: ”Terve epäluulo on paras suoja huijatuksi tulemista vastaan”
Verkkohuijausten määrä lisääntyy ja niiden uskottavuus paranee koko ajan. Huijarit pyrkivät saamaan aikaan kiireen tunnun ja esiintyvät esimerkiksi verottajan, Kelan tai poliisin nimissä.
Tuija Saarinen
Viime vuonna suomalaisilta yritettiin huijata Finanssiala ry:n mukaan yhteensä 148 miljoonaa euroa, mikä on peräti 38 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Pankit onnistuivat estämään yli puolet huijausyrityksistä, mutta rikollisille päätyi silti noin 72,5 miljoonaa euroa.
Erityisen yleisiä olivat tietojenkalasteluhuijaukset, joissa uhrilta pyritään saamaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja. Toiseksi yleisin huijaustyyppi olivat niin kutsutut turvatilihuijaukset, jossa pankin edustajaksi esittäytynyt soittaja väittää uhrin tilillä olevan epäilyttäviä tapahtumia ja vakuuttaa, että uhrin rahat täytyy siirtää turvaan ”turvatilille”. Todellisuudessa rahat siirtyvät rikollisille.
Ketkä lankeavat näihin huijauksiin?
– Vastaus on, että kaikki, toteaa painokkaasti rikosylikonstaapeli Jami Toivonen Lounais-Suomen poliisilaitoksen kyber- ja petostutkintaryhmästä.
Toivonen oli puhumassa OP Länsi-Suomen järjestämässä Varo verkkohuijaria -teemaillassa Raumalla viime viikon tiistaina.
Toivonen, joka siis työkseen tutkii kyberpetoksia, kertoo itse olleensa jokin aika sitten parin sekunnin päässä huijatuksi tulemisesta.
– Olin painamassa sähköpostiini tullutta linkkiä, ennen kuin onneksi havahduin tilanteeseen. Huijaukset muuttuvat koko ajan uskottavammiksi.
Rikolliset siirtyvät aina sinne, missä ihmiset ja omaisuus ovat, ja tällä hetkellä ne ovat verkossa. Tuhoisimpana verkkohuijauksen muotona Toivonen pitää niin kutsuttuja rakkaushuijauksia.
– Rakkaushuijaukset ovat tuhoisimpia sekä rahallisesti että emotionaalisesti. Huijarit ovat äärettömän röyhkeitä. Uhri saadaan ottamaan lainaa pankista ja läheisiltä, ja lopulta häneltä menevät omaisuuden lisäksi ihmissuhteet. Jokainen voi miettiä, mihin tämä voi pahimmillaan johtaa.
Aina ei ole kyse pankkitilille pääsystä, vaan pankkitunnuksia kalastellaan myös, koska ne ovat keino tunnistautua. Huijari voi ottaa uhrin nimissä lainaa tai avata kännykkäliittymän, jonka avulla hän tekee uusia huijauksia.
Jos vahinko tapahtuu, on aivan ensiksi otettava yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen vasta poliisiin.
– Poliisia kiinnostaa tapahtuman tarkka kuvaus. Ei kannata hätäpäissään poistaa kännykästä tai tietokoneelta huijarin viestejä, vaan säilyttää ne tutkimuksia varten.
Mitä enemmän huijarilla on tietoja meistä, sitä uskottavampia huijaukset ovat.
– Kannattaa varoa, mitä tietoja itsestään netissä antaa. Jos huijari pystyy rakentamaan juuri tiettyyn ihmiseen kohdistetun huijauksen, onnistumisen mahdollisuus kasvaa eksponentiaalisesti.
Verkkohuijarit saattavat houkutella rahamuulitoimintaan. Värväys voi tapahtua esimerkiksi niin, että huijari pyytää saada siirtää rahaa tilisi kautta ja lupaa palveluksesta provision. Poliisi painottaa, että omaa tiliä ei tule lainata kenellekään.
Aina on hyvä pitää mielessä se, että pankit eivät koskaan kysy pankkitunnuksia saatikka siirrä puhelun aikana turvatilille rahoja. Tyypillistä huijareille on esiintyä esimerkiksi verottajan, Kelan, poliisin tai vaikkapa Traficomin nimissä. Yleensä tarjotaan linkkiä, jota pitää klikata.
– Huijarit hakevat kiireen ja hädän tunnetta. On meneillään ehkä jokin toimenpide, joka pitää pysäyttää. Usein kuviossa on mukana aktiivinen ”sijoitusneuvoja”, kertoo OP:n petostorjunnan asiantuntija Roope Ollikainen.
Yksi tapa parantaa pankkiasioinnin turvallisuutta netissä on kirjoittaa aina pankin osoite selaimen hakukenttään, ei siis käyttää Google-hakua, jolloin voi vahingossa päätyä aidolta näyttävälle valesivustolle.
Verkkohuijaukset kehittyvät niin hurjaa vauhtia, että pankit pystyvät pääasiassa lähinnä reagoimaan jälkikäteen tilanteisiin.
– Proaktiivisuutta tavoittelemme muun muassa pankkien välisellä yhteistyöllä. Jaamme tietomme huijauksista ja pyrimme jossain määrin ennakoimaan asioita. On selvää, että rikolliset hyödyntävät erilaisia trendejä ja liikkuvat siellä, missä rahakin.
Ollikainen muistuttaa vielä siitä, mikä on paras suoja.
– Terve epäluulo on tärkein ominaisuus huijauksilta suojautumisessa!
Pankit seuraavat jatkuvasti maksuliikennettään, ja mikäli asiakkaan tilillä on normaalista poikkeavaa liikennettä, se saatetaan hetkellisesti pysäyttää ja selvittää tilanne asiakkaan kanssa.
OP Länsi-Suomesta todetaan, että pankki haluaa teemailtojen ja muun opastuksen avulla lisätä ihmisten tietoisuutta tärkeästä aiheesta.
– Erilaiset huijausyritykset koskettavat tänä päivänä kaikkia, ja niistä tiedottaminen on osa vastuullista toimintaamme, toteavat pankinjohtaja Satu Lehtinen ja asiakkuusjohtaja Yasmin Ruohomäki.
