Ulla Leinon murreblogi: Tällai mennää
Sillaikaa… tammikuu 5. 2025
No nii, ny ollaa sit jo valla uures vuares 2025 ja mitä se tua tullessas o iha hämärä peitos eikä juur kukkaa meist ossaa eres aavistaakkaa tai sanottasko et harvoil o hajjuukaa. Toivotaa kumminki, et iha hyvä vuasi saatas taas ellää ja et mailmas säilys rauha ja se rauhattomuus, joka täl hetkel vallittee voitas saar aisoihi. Presitenttiki uure vuare puhheessas toivo rauhaa ja yhtenäisyyt. Toivo eruskunnassakki puhallettava yhtee hiilee niättei vaa ennää enempää kansa jakautus, ninko jo nyte o nähtävis. Sit siin puhhees lopus muistaakseni totes, ”et me suamalaiset ollaa sitkeit, sisukkait ja sivistynneit”. Nii ollaaki ja tämä vois melkei ottaa kiitoksen ja jatkoski freistat ol ihmisiks. Huamen o sit muute Loppiaineki, Itämaa tiätäjäi muistopäivä ja monel jo joulu lopetuski, mut meil lopetettaa vast Nuuttii.
Viime aikoin o ollu melkost ruikuttamist, osi tiätty aiheestki, mut paljo kyl semmost turhapäivästki. Ainaki uure vuare autton tuntu silt siin kamalas paukkees, ettei oltu se paremmi köyhii ko kippeitäkkä, ko nii paljo hassattii rahhaa taivaa tuulii ja iha turhaa. Nätit pihatulet ajo sama asja. No mää ole vanha funteerauksineni ja se kyl tuli iha muutenki ilmi, ko katteli telkust stää riamuu siält Helsinkist kansalaistorilt ja soli must täysi ala-arvost prokrammii ja koheltamist. Onneks oli mahrollisuus nähr ja kuul omal ikäluakal passaavaa nättii musikkii toiselt kanavalt. Sevvaa viä sano, ette ymmär lainka näit kirosanoi nykylauluis. Onk iha pakko?
Joku mualt tullu kysy mult, et mitä se sillaikaa meinaa, ko nii ussei sillai tää sanotaa? No klaarasi häl et soo semmone varrotes, rajattu aika, ko esim. kaakku o uunis ja siin voi sit huushollat iha jottai muut sillaikaa. Sit viä samane ihmine funteeras mitä tosso o? No soo melkei täkäläine kohteliaisuus ole hyvä samallaiko siin o! Täs tuli ny just miälee, et käykää ny ihmees ihastelemas Ratsula fiinii historia havinoimaa jouluklassii siin melkei ove piäles samal ko poikkeette alennusmyynneis.
Viäl sihe viime vuatee trykiks, konnei omal kohral ol se sukkelampaa sattunu, mitäny nua pari sukkuu syntynyt uut vallottavvaa tulokast Oskari ja Alissa. Nii ja noitte viimevuatiste hyvivointialuee onkelmai kans e ol ainaka viä törmänny, konnei onneks ol se enempää kippee ollu ja ossaa perusasjat tiatokonnee käytöst, huam perus vaa ei juur enempää vaik tarttiski et tulevaisuureski pärjäis, ko kaikki sähköstyy. Onneks o omast takkaa noit nuarii, jokka helppaa ainko tarttee. No koko alkanu vuasi o eres, niättettei täs ny se enempää. Kaikkee hyvvää jatkoo meil kaikil alkaneesee vuatee…
Ulla Leino
Porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos