Vaikeiden vuosien jälkeen elokuvateattereita perustetaan ennätysvauhtia
Kalle Kinnunen / STT
Helsinkiin avataan keväällä taas uusi elokuvateatteri. Kino Konepaja tulee Vallillaan, lähelle Pasilaa.
Uusia elokuvateattereita on perustettu Helsinkiin nyt nopeampaa tahtia kuin vuosikymmeniin. Marraskuussa avattiin keskustaan Kulttuurikasarmi-kokonaisuus, johon kuuluu kolmisalinen Bio Rex Cinemas -ketjun teatteri. Vuoden 2022 lopulla Riviera laajeni Punavuoreen. Monisaliteatterit on saatu viime vuosina Redin ja Triplan kauppakeskuksiin.
Elokuvissakäyntien määrä Suomessa ei ole niin reippaassa kasvussa kuin uusien yrittäjien määrästä voisi päätellä. Muutos liittyy yleisön tarpeisiin.
Teatteripäällikkö Jojo Uimonen kutsuu Kino Konepajaa korttelikinoksi ja boutique-elokuvateatteriksi.
– Boutique cinema tarkoittaa pienempää ja erikoistuneempaa elokuvateatteria, Uimonen kuvailee.
– Se viittaa kuratoituun ohjelmistoon, mutta myös teatterin ulkoasu on tarkkaan mietitty ja konseptoitu. Kino Konepajaan tulee baari ja salissa on anniskelu. Malli on tuttu Rivierasta, joka avasi 2016 Kallion kaupunginosan ensimmäisenä uutena elokuvateatterina sitten 1980-luvun. Yleisö hakee kokonaisvaltaista elämystä, jolloin elokuvalippu voi olla teatterinpitäjille pienempi osa tuloja kuin muu oheismyynti.
– Voidaan ottaa lasillinen viiniä ja pientä syötävää, Uimonen sanoo.
Kino Konepajan takana on Whitepoint Digital -yhtiö, joka käyttää salia päivisin elokuvien jälkituotantoon.
Elokuvateatterien muutos näkyy monissa kaupungeissa. Finnkinon uusin monisaliteatteri avattiin Raisioon vuonna 2022. Sen useissa saleissa on anniskelumahdollisuus, ja kaikki ovat Luxe-varusteltuja, jolla tarkoitetaan korotettua mukavuutta sekä hintaa.
Helsingin Kulttuurikasarmiin houkutellaan maksukykyisempää yleisöä huipputyylikkällä sisustuksella.
Eri teattereissa katsotaan erilaisia elokuvia. Esimerkiksi loistoarviot saanut brittiläinen Aftersun – päivämme auringossa oli viime vuoden seitsemän katsotuimman joukossa Helsingin Kino Engelissä, Orionissa ja Rivierassa, Espoon Kino Tapiolassa, Tampereen Niagarassa ja Oulun Studiossa. Valtakunnallisesti se oli katsotuimpien listalla silti sijalla 43.
Aftersunin tyyppisiä arthouse-elokuvia katsotaan etenkin niille sopivissa teattereissa, kertoo sen maahantuojan Cinemansen Hanna Lajunen.
– Pienet teatterit tukevat tarjonnan monimuotoisuutta valtavasti, Lajunen sanoo.
– Kun meillä ei ole Hollywood-studioiden markkinointibudjetteja, ilmiöittäminen alkaa katsojista.
Arthouse-teatterin ohjelmistolla on laatutakuu. Niistä tärkeimpien ohjelmistoon pääseminen on jo sinällään markkinointia.
Kun ensi-iltaviikonloppuna saadaan riittävä määrä hyvän elokuvan nähneitä, jotka kertovat siitä eteenpäin, voi elokuva levitä paremmin myös monisaliteattereihin, joissa ei ole arthouse-painotusta.
– Taiteellisesti kunnianhimoisemmalle elokuvalle pienten teatterien merkitys ensi-iltaviikonloppuna on siksi suuri, Lajunen summaa.
Korttelikinossa ei käydä katsomassa nuorison suosimia supersankariseikkailuja. Spektaakkelit nautitaan suurelta kankaalta. Kino Konepaja on muutaman sadan metrin päässä Tripla-kauppakeskuksesta, jossa on Bio Rex Cinemasin monisaliteatteri eli multiplex.
– Multiplex vastaa tarpeeseen, kun haluat nähdä Napoleonin kaltaisen ison leffan lauantai-iltana, Uimonen kuvailee.
– Pienessä teatterissa vetonaulana voi olla ohjelmiston luotettavuus. Katsot, mitä on valittu ohjelmistoon, ja voit löytää jotain hyvää, josta et etukäteen tiennyt.
Uimonen tulee Kino Konepajaan elokuvien levityspuolelta. Hän korostaa, että pienten elokuvateatterien kuratoinnin merkitys ei rajoitu ulkomaisiin arthouse-elokuviin. Edellisessä työpaikassaan Uimonen oli muun muassa Teemu Nikin elokuvan Peluri – kuolema on elävien ongelma levittäjä.
– Se meni oikein kivasti Rivierassa.
Suomalaisissa elokuvateattereissa tapahtui 1980-luvulta alkaen suuri muutos. Pienten paikkakuntien leffateattereita kaatui joukolla. Kaupungeissa korttelikinojen vetovoima kuoli ja alkoi monisaliteatterien aika.
Yhden tai kahden salin teattereita jäi Helsinkiinkin pyristelemään niin vähän, että aallonpohjassa 2010-luvun alussa koko kaupungissa oli jäljellä enää neljä keskustan elokuvateatteria, joissa oli päivittäistä esitystoimintaa.
Finnkinon monisalisten Tennispalatsin ja Kinopalatsin rinnalla toimivat ainoastaan kaksisalinen Maxim, joka sekin kuului Finnkinon ketjuun, sekä itsenäinen kaksisalinen Kino Engel.
Uusia elokuvateattereita on avattu vuodesta 2016 alkaen ripeällä tahdilla. Kävijämäärältään uusista suurin on yhdeksänsalinen Finnkino Itis, joka aukesi 2018. Jos muutkin jatkavat, Kino Konepajan auetessa Helsingissä on 14 elokuvateatteria, joissa on päivittäistä uuden elokuvan esitystoimintaa.
Niistä vain neljä on Finnkinon, mutta niissä neljässä on yhteensä 35 salia kaupungin yhteensä 59 salista.
Koko Suomen elokuvateatterikentällä Finnkinolla on lähes 70 prosentin markkinaosuus.