Vesa-Pek­ka Jär­ve­lä

Ma­ra­to­nin pi­tuus on 42,195 met­riä. Se on juos­ten tai­val­let­tu­na vaa­ti­va mat­ka. Ku­nin­gas­mat­kan juok­se­mi­seen ei kan­na­ta­kaan ryh­tyä kyl­mil­tään. Sen tie­tää Ar­to Vii­ta­la.

– Pi­tää kui­ten­kin ko­ros­taa, et­tä ma­ra­to­nin pys­tyy juok­se­maan kuka ta­han­sa pe­rus­ter­ve hen­ki­lö, jos vain on ai­kaa ja mo­ti­vaa­ti­o­ta har­joi­tel­la. Al­kuun ei oi­ke­as­taan vaa­di­ta muu­ta kuin oma kiin­nos­tus ja riit­tä­vän hyvä ter­vey­den­ti­la. Sil­tä pe­rus­tal­ta it­se­kin läh­din liik­keel­le, ker­too Vii­ta­la.

Nyt vet­re­än ve­te­raa­nin juok­sut on juos­tu, ai­na­kin nu­me­ro­lap­pu rin­nas­sa.

– Jo­tain pien­tä lenk­kiä voin vie­lä höl­kö­tel­lä, mut­ta ma­ra­ton­mit­tai­set on nyt tai­val­let­tu. Hiih­to kui­ten­kin vie­lä on­nis­tuu, sa­noo 65-vuo­ti­as kon­ka­ri.

Mo­net pe­rus­sai­rau­det ei­vät es­tä ma­ra­ton­har­joit­te­lua, mut­ta eri­tyi­ses­ti lii­kun­ta- ja tu­kie­lin­vai­vat saat­ta­vat ol­la sel­lai­sia, joi­den kans­sa ma­ra­ton­har­joit­te­lun jär­ke­vyyt­tä kan­nat­taa har­ki­ta.

– Oman rak­kaan har­ras­tuk­se­ni lo­pet­ti nis­kas­ta jal­ka­te­rään as­ti sä­teil­lyt kipu. Lää­kä­rin tuo­mio oli tiuk­ka: vai­vat joh­tui­vat se­län ni­ka­mis­ta. Il­man leik­kaus­ta jal­kaa uh­ka­si jopa hal­vaan­tu­mi­nen. Lääk­keek­si spe­si­a­lis­ti eh­dot­ti leik­kaus­hoi­toa. Nel­jä­tun­ti­nen ope­raa­tio TAYS:ssa on­nis­tui ja sel­kä saa­tiin kun­toon. Pit­kien juok­su­mat­ko­jen ai­ka­na is­ku­tus on kova, jo­ten jat­ka­mal­la har­joit­te­lua ja kil­pai­le­mis­ta vaa­ra­na oli­si kui­ten­kin joi­den­kin tois­ten ni­ka­mien vau­ri­oi­tu­mi­nen. Näin ol­len yli 20-vuo­ti­nen juok­su-ura piti pis­tää pa­ket­tiin. Se tie­tys­ti har­mit­ti ko­vas­ti, ker­too Vii­ta­la.

Nak­ki­la­lais­syn­tyi­nen Vii­ta­la har­ras­ti nuo­ruu­des­saan mo­ni­puo­li­ses­ti eri la­je­ja. Pit­kät mat­kat tu­li­vat Vii­ta­lan ar­keen 2000-lu­vun alus­sa.

– Hiih­din Pir­kan Hiih­don vuon­na 2001. Olin hy­väs­sä kun­nos­sa ja heti seu­raa­va­na vuon­na roh­kais­tuin läh­te­mään Ur­ja­las­sa jär­jes­te­tyl­le Mai­se­ma­tien ma­ra­to­nil­le. Ko­ke­mus oli niin myön­tei­nen, et­tä pää­tös juok­su­har­ras­tuk­sen jat­ka­mi­ses­ta oli help­po.

Vuo­sien var­rel­la Vii­tal­le ker­tyi ly­hy­em­pien mat­ko­jen li­säk­si ta­san 50 täys­ma­ra­to­nia.

– Par­haim­pi­na vuo­si­na nii­tä ker­tyi nel­jä. Yh­tä lu­kuun ot­ta­mat­ta juok­sin kaik­ki ko­ti­maas­sa. Tal­lin­nas­sa kil­pai­li­joi­ta oli val­ta­va mää­rä. Vii­val­le as­te­li myös ta­pah­tu­man mo­nil­la kie­lil­lä avan­nut Ale­xan­der Stubb. Tu­le­van pre­si­den­tin on­nis­tuin kui­ten­kin voit­ta­maan, ke­hai­see Vii­ta­la.

– Riip­pu­en rei­tis­tä ja sää­o­lois­ta ajat vä­hän vaih­te­li­vat. En­nä­tyk­se­ni 3.08.30 juok­sin Kan­kaan­pääs­sä 2011, ja yl­lät­tä­vän hy­vin sel­vi­sin myös ras­kais­sa Rau­das­ve­den maas­tois­sa. Ker­taa­kaan en jou­tu­nut heit­tä­mään ki­saa kes­ken. Lä­him­pä­nä se oli Yy­te­rin hir­mu­hel­tees­sä. Sil­loin pää­si vain niu­kas­ti al­le nel­jän tun­nin.

Ma­ra­ton­har­joit­te­lu vaa­tii sään­nöl­lis­tä juok­su­har­joit­te­lua, eri­tyi­ses­ti pe­rus- ja vauh­ti­kes­tä­vyy­den ke­hit­tä­mis­tä sekä lenk­kien pi­tuu­den li­sää­mis­tä as­teit­tain. Vii­kon pi­sin­tä lenk­kiä kan­nat­taa pi­den­tää pik­ku­hil­jaa koh­ti kol­mea tun­tia, ja näi­tä kol­men tun­nin pe­rus­kes­tä­vyys­lenk­ke­jä kan­nat­taa teh­dä ai­na­kin 3–5 har­joi­tus­kau­den ai­ka­na.

– Sa­noi­sin, et­tä 42 ki­lo­met­rin len­kil­tä maa­liin pää­se­mi­seen vaa­di­taan sään­nöl­li­ses­ti lä­hes ma­ra­to­nin­mit­tai­sia juok­su­mää­riä vii­kos­sa vä­hin­tään muu­ta­man kuu­kau­den ajan.

Vii­ta­la muis­tut­taa, et­tä var­si­nais­ten juok­sut­ree­nien ohel­la li­säk­si on­nis­tu­nut ma­ra­ton­har­joit­te­lu vaa­tii tu­ek­seen pal­jon muu­ta­kin.

– Le­von mer­ki­tys­tä ei voi kos­kaan vä­hek­syä. Tar­vi­taan myös sään­nöl­lis­tä ke­hon­huol­toa ja li­has­kun­to­har­joit­te­lua. Tär­ke­äs­sä roo­lis­sa on tie­tys­ti myös mo­ni­puo­li­nen ja riit­tä­vä ra­vit­se­mus. It­se en ra­vin­to­puo­leen ko­vin pal­jon pa­nos­ta­nut. Ki­saan läh­det­tiin ke­vyin eväin. Juok­sun ai­ka­na tur­vau­duin lä­hin­nä gee­lei­hin ja tar­koin har­kit­tuun nes­te­tank­kauk­seen.

Par­haim­pi­na vuo­si­naan noin 100 ki­lo­met­rin viik­ko­tah­tia tree­nan­neen Vii­ta­lan mu­kaan har­joit­te­lu­mää­riä ei voi nos­taa ker­ral­laan lii­an ra­di­kaa­lis­ti.

– Yleen­sä keho tot­tuu juok­sun is­ku­tuk­seen pik­ku­hil­jaa ja eli­mis­tön on eh­dit­tä­vä pa­lau­tua har­joit­te­lus­ta.

Kuin­ka kau­an ma­ra­to­nil­le pi­tää har­joi­tel­la?

– Riip­puu luon­nol­li­ses­ti har­joi­tus­taus­tas­ta. Jos täy­sin aloit­te­le­va juok­si­ja ot­taa ta­voit­teek­si ma­ra­to­nin, on suo­si­tel­ta­vaa pilk­koa ta­voi­te osiin: en­sim­mäi­sen vuo­te­na kymp­pi, toi­se­na vaik­ka­pa puo­li­ma­ra­ton ja kol­man­te­na sit­ten ko­ko­ma­ra­ton.

Ai­kaa tar­vi­taan ae­ro­bi­sen kun­non, kes­tä­vyy­den ja li­has­kes­tä­vyy­den pa­ran­ta­mi­seen.

– Oi­ko­tie­tä ei ole. Jos juok­su­kun­toa löy­tyy en­nes­tään, keho on jo tot­tu­nut juok­suun ja ki­lo­met­re­jä ker­tyy sään­nöl­li­ses­ti yli 15 vii­kos­sa, voi ma­ra­ton­kun­toon pääs­tä noin puo­les­sa vuo­des­sa. Mi­kä­li juok­su­ru­tii­ni on vie­lä­kin vah­vem­pi, jopa jo kol­mes­sa kuu­kau­des­sa voi pääs­tä hy­vään ma­ra­ton­kun­toon, vink­kaa Vii­ta­la.